Lotta Heikkeri
Jaloilla pelattavasta pöytäjalkapallosta on tullut kansainvälinen somehitti ja tähtifutarien himoitsema peli. Seuraavaksi suomalainen Subsoccer haluaa valloittaa kuluttajamarkkinat ja nousta maailman striimatuimmaksi lajiksi.
Subsoccerin TikTok-videot noudattavat pitkälti samaa, muutaman sekunnin mittaista kaavaa: kaksi ihmistä istuu pöydän ääressä, jalkojen välissä on pieni pallo. Muutama potku, ja pallo on maalissa.
Videoiden julkaisemisen jälkeen brändin postilaatikko somesovelluksessa alkaa laulaa. Kansainvälinen urheilumedia kysyy, saako se jakaa videon omissa kanavissaan. Miljoonien seuraama, eurooppalaisessa suurseurassa pelaava jalkapallotähti laittaa viestin: ”That’s awesome! How do I get one?”
Miten helsinkiläinen, meillä melko tuntematon startup on noussut somessa kansainvälisten urheilupiirien suosioon? Ja miten nosteesta saadaan tehtyä kannattavaa bisnestä?
Idea lähti parvekepeleistä
Subsoccerin taustayhtiö 4 Feet Under pitää majaa Lauttasaaressa. Startupeille tyypilliseen tapaan toimitila on niin toimisto, pakkaamo kuin esittelytila. Työpöydän virkaa toimittaa Subsoccer-pöydän vanhempi versio.
Yrityksen perustaja ja pelin isä Jarno Saarinen kuljettaa meitä toimiston ympäri ja esittelee seinustoille aseteltuja pelin eri kehitysvaiheita. Eteiskäytävältä löytyy pelin varhainen versio, jossa puutarhatuolien ja nettikirppikseltä ostetun pöydän ympärille on viritelty salibandymaalin verkkoa.
Aivan ensimmäinen Subsoccer-peli pelattiin espanjalaisen hotellin parvekkeella vuonna 2008 Saarisen ja hänen tyttärensä Emman välillä.
”Yritin katsoa ikkunan läpi telkkarista jalkapalloa samalla kun potkittiin pientä palloa tuolien välissä. Sitten pallo meni tuolin alta ja Emma alkoi tuulettaa”, Saarinen kertoo.
Jottei palloa olisi tarvinnut noukkia joka kerta parvekkeen nurkasta, Saarinen viritti tuoleihin ja pöytään esteet märistä uimahousuista ja rantapyyhkeistä. Subsoccer-kenttä oli syntynyt. Peli lähti heti leviämään viraalisti: pian naapuriparvekkeilla tehtiin samanlaisia viritelmiä.
Suomeen palattuaan Saarinen jatkoi pelin kehittelyä, piirrätti mallikuvat ja otti yhteyttä Keksintösäätiöön. Siellä peli-ideasta ei innostuttu. Projekti jäi pöytälaatikkoon, ja viraali-ilmiö ei kantanut viereisi parvekkeita pidemmälle.
”Kukaan ei alkuun uskonut tähän, paitsi Emma. Ja hän oli neljävuotias, kun peli keksittiin”, Saarinen kertaa pelin alkuvaiheita ja nauraa.
Välitunneilta sporttibaareihin
2017 Saarinen jätti päivätyönsä ja alkoi täyspäiväisesti kaupallistaa Subsocceria yhdessä yrityskiihdyttämö Innvolven kanssa. Hieman myöhemmin mukaan tuli muotoilija Markus Toivanen, joka vastaa Subsoccerin tuotteiden tuotekehityksestä.
Ensimmäisenä Subsoccerin löysivät koululaiset. Nyt Subsoccer-pöytiä on lähes joka kymmenennessä Suomen peruskoulussa. Myös aktiviteettipuistot ja risteilyalukset ovat ottaneet pelin omakseen.
”Minulla oli pitkään tosi pinttynyt ajatus, että tämä on lasten lelu. Itse asiassa olen tähän päivään asti ollut sitä mieltä, että tämä on lasten lelu, mutta taidan olla ainoa”, Saarinen kertoo.
Perinteisen startup-tarinan kaava on, että alkuinnostuksen jälkeen propellihattuiset perustajat tajuavat, että menestystä ei tule ilman bisnesosaamista. Näin kävi myös 4 Feet Underilla.
”Jossain vaiheessa huomattiin, että myynti ei tule vetämään omin voimin. Minä ja Markus ollaan tällaisia tuotantohörhöjä”, Saarinen kertoo.
Yrityksen palkkalistoille hankittiin vankkaa urheilu- ja kuluttajaliiketoiminnan osaamista. Myyntijohtajaksi tuli muun muassa Crocsille työskennellyt Toni Haapala, ja tämän vuoden maaliskuussa toimitusjohtajana aloitti Ari Alkio, joka toimi 17 vuotta Amer Sportsin maajohtajana.
Alkio kertoo, että Subsoccerin fokus on koko maailma ja sen 3,7 miljardia jalkapallofania.
”Täällä on vain yksi markkina, ja se on tämä pallukka. Myyntityö on esimerkiksi Jenkeissä ihan samanlaista kuin Suomessa. Tennis, golf ja jalkapallo ovat ihan samanlaisia lajeja ympäri maailmaa.”
Nyt julkistettu kumppanuus sporttibaariketju O’Leary’sin kanssa tarkoittaa lähtölaukausta suuremman mittakaavan kaupallistamiselle aikuisten kohderyhmässä. Nyt myynnissä on vain julkisiin tiloihin tarkoitettu versio, mutta kehitteillä on myös halvempi kuluttajamalli.
Tähtifutarit sanansaattajina
Pakkausalueella valmistellaan seuraavaa pöytää lähetyskuntoon. Sen uusi omistaja on Paris Saint-Germainin hyökkääjä Moise Kean.
Kean, kuten moni muukin tähtifutari, innostui pelistä nähtyään klippejä sosiaalisessa mediassa. Subsoccer sopii erityisen hyvin nopeisiin medioihin, kuten TikTokiin tai Instagramiin, joissa menestyneimmät videot ovat vain muutamien sekuntien mittaisia.
”Peli on täydellinen TikTokiin: kahdessa sekunnissa saa nousun ja laskun. Meillä on pieni logiikka siinä, että tiedetään mikä toimii. Mutta lopulta se on ihan herran haltuun”, Saarinen pohtii viraalivideoiden logiikkaa.
Toisinaan Subsoccerin videot saavat joitakin tuhansia katselukertoja, mutta toisinaan ESPN:n kaltaiset urheilumediat innostuvat niistä ja haluavat jakaa niitä omissa kanavissaan, jolloin ne tavoittavat miljoonia silmäpareja.
Yhteistyöt tähtipelaajien kanssa lähtevät käyntiin aina samalla kaavalla: pelaaja näkee videon, laittaa somessa viestiä ja Saarinen vastaa, usein Google Translateen tukeutuen. Pelaaja saa pöydän omalla logollaan tai sloganillaan kustomoituna, ja 4 Feet Underilla luotetaan siihen, että tämä on niin innoissaan, että julkaisee sisältöä sosiaalisessa mediassa ilman rahallista korvausta.
Alkio muistuttaa, että tällaista yhteistyötä ei voi verrata futareiden kaupallisiin kumppanuuksiin vaikkapa kenkäbrändien kanssa.
”Yhteistyö lähtee aina pelaajan omasta fanittamisesta. Peli tulee sinne omaan miesluolaan, ja he haluavat itse jakaa peliä omille seuraajilleen.”
Tähtifutarit auttavat tuotteen tutuksi tekemisessä, mutta suuremmat kaupalliset hyödyt koittavat vasta siinä vaiheessa, kun kuluttajaversio saadaan markkinoille. Sitä odotellessa valmistellaan lisää pöytiä tähdille. Seuraavaksi vuorossa on Sevillan Ivan Rakitić, jolla on Instagramissa 17 miljoonaa seuraajaa.
”Kun tähdet sanovat, että tämä on siisti juttu, niin kai se on pakko uskoa itsekin”, Saarinen naurahtaa.
Miten pelistä tehdään laji?
Toimistokierroksemme päättyy alueelle, joka on rakennettu varta vasten pelien lähettämiseen suorana verkossa. Kokeiluja on jo tehty ja kisaformaattia kehitelty.
”Tämä peli on järkyttävän hyvin striimattavissa. Yhden kännykän kautta voi nähdä koko pelin ja maalit”, Saarinen kertoo.
Tästä syystä seuraava vaihe onkin tehdä Subsoccerista pelin lisäksi laji. Vaikkei Saarisen mukaan yrityksen ollut missään vaiheessa tarkoitus aloittaa koodausprojektia, nyt oma sovellus on jo työn alla.
Sovelluksen avulla pelaajat voisivat pistää turnauksen pystyyn minuuteissa. Sääntöjen, tuloskorttien ja turnauskaavioiden lisäksi applikaatiosta voitaisiin striimata pelit verkkoon yhdellä ja ainoalla puhelimella. Turun ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa vireillä on myös projekti, jossa palloon liitettävä sensori pitää automaattisesti lukua syntyneistä maaleista.
”Yhtään lajia ei ole maailmassa vielä tehty kännykkäsovelluksen päälle. Koska meillä on nyt oma laji, me voidaan tehdä se”, Saarinen pohtii.
Mahdollisuuksia Subsoccerilla siis on. Somehuomio ja huippufutarien kiinnostus eivät kuitenkaan vielä takaa kassavirtaa ja kansainvälistä menestystä. Tarvitaan onnistunut kuluttajatuote, toimiva applikaatio ja myös ripaus onnea.
Mutta suunnitelmien suuruudesta onnistuminen ei ainakaan jää kiinni.
”Maailman striimatuin laji. Se on se ylätason näkymä,” Saarinen pohtii.
