in

Mitä myydä, kun et voi myydä laitamainontaa?

Ville-Köngäs-1200x800

Liikunnan ja urheilun merkityksen pitäisi olla vahvempi myyntiargumentti, sanoo Olympiakomitean markkinoinnista ja kumppanuuksista vastaava Ville Köngäs.


Pelipaitamainokset, laitamainokset sekä muu näkyvyys ja isännyydet tapahtumissa ovat tuttuja ja perinteisiä urheilumyyjän työkaluja. Mutta mitä myydä yhteistyökumppanille, kun nämä tutut työkalut ja yhteistyön perusrakenteet otetaan pois ulottuvilta? 

Tämä haaste on arkea Suomen Olympiakomitean markkinointiyhtiössä, jossa kumppanimyyntiä tekevä Ville Köngäs etsii vastauksia potentiaalisten asiakasyritysten strategiapapereista. Ennen ensimmäistä yhteydenottoa hän pohdiskelee, voisiko olympialiike tukea esimerkiksi asiakkaansa kansainvälistymistä, vastuullisuusohjelmaa tai suoraan yrityksen myyntiä.

”Jokaisessa yrityksessä tehdään töitä jonkun tavoitteen saavuttamiseksi. Jos pystyn auttamaan liiketoiminnallisen haasteen ratkaisemisessa, saavutan myös oman tavoitteeni eli saan uuden kumppanin”, Köngäs tiivistää.

Suomen Olympiakomitea ry:n alla toimiva Suomen Olympiakomitea Markkinointi Oy on yhteiskunnallinen yritys. Kaikki sen myyntituotot ohjataan suomalaisen urheilun tukemiseen ja kehittämiseen. 

Peräti 93 % maailman ihmisistä tunnistaa olympiarenkaat. Kumppanit voivat hyödyntää Suomen olympiajoukkueen brändiä esimerkiksi luomalla erityisiä tuotteita, joiden myynnistä menee usein siivu urheilun tukemiseen. Brändin rakentamisen näkökulmasta liikunnan ja urheilun arki tarjoaa myös hienoja mahdollisuuksia tarinankerrontaan.

”Siellä isoveli sahaa pikkuveljelle mailaa, on kimppakyytejä ja mokkapaloja. Ne ovat niitä oikeasti tärkeitä asioita ja tarinoita. Me suomalaiset olemme kaikki enemmän ja vähemmän urheilukansaa. Haluamme nähdä uusia olympiasankareita.”

Köngäs on itsekin vahva aatteen mies, jolle liikunnalla ja urheilulla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Hän haluaisi, että urheilun edustajat olisivat aina vahvasti asiansa takana.

”Ei tätä työtä voi ajatella vain myyntinä tai markkinointina. Palaverin päätteeksi asiakkaalle pitää aina sanoa viimeisenä sanana tämän olevan niin tärkeä asia, että jos haluatte kantaa sosiaalista vastuuta ja luoda ympärillenne hyvää, me liikuntana ja urheiluna olemme se ratkaisu.”


Lue myös: Näin olympialaisten oikeuksia valvotaan meillä ja maailmalla


Case Finavia

Hyväksi esimerkiksi olympiakomitean yhteistyömallista käy Suomen 21:tä lentoasemaa pyörittävä Finavia. Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuoden 1952 olympialaisia varten, joten yhteistyötarinalla on vuosikymmenten taakse ulottuvat juuret.

Lentoasemien pyörittämisen lisäksi Finavian tavoitteena on myös tehdä Suomen vetovoimaa vahvistavaa kohdemarkkinointia yhdessä Finnairin ja Visit Finlandin kaltaisten toimijoiden kanssa. Heille onnistuminen tarkoittaa lentomatkustajamäärien kasvua. 

Ennen Rion vuoden 2016 olympialaisia Finavia ja Olympiakomitea alkoivat rakentaa ajatusta Suomen olympiajoukkueen kotikentästä. 

”Emme tietenkään voi luvata matkustajamäärien kasvua, mutta voimme tukea Finaviaa markkinoinnissa ja tuoda yhteisellä tekemisellä mukaan urheilun tunnetta ja historiaa.”

Kotikenttäideaa on viety käytäntöön järjestämällä Helsinki-Vantaan lentoasemalla Olympiakomitean lehdistötilaisuuksia ja kyydittämällä lentomatkustajia olympiateemaisella bussilla. Yhteistyön arvokkuus korostui erityisesti Pyeongchangin olympialaisten jälkeen, kun Suomen joukkue palasi kotiin hävittäjäsaattueessa ja urheilusankarit toivotti tervetulleeksi presidentti Sauli Niinistö.

”Idea on konkretisoitunut jo aika hyvin. Toinen puoli yhteistyötä on henkilöstön hyvinvointi, sillä Finavia on mukana Suomen aktiivisin työpaikka -kilpailussamme, jonka tavoitteena on parantaa henkilöstön hyvinvointia suunnitelmallisesti.”

Finavian henkilöstö huomioitiin näyttävästi 2019, kun hiihtoeläkeläinen ja olympiavoittaja Sami Jauhojärvi osallistui Finavian henkilöstön kanssa kiitotiejuoksuun. 

Olympiakomiteassa tiedettiin Finavian tulevasta juoksutapahtumasta ja muistettiin myös Jauhojärven pikkujouluissa tekemä lupaus juosta cooperin testissä 3750 metriä kahden viikon varoitusajalla. Jauhojärvi oli jo aiemmin ollut lentoasemalla yhden päivän ajan työharjoittelussa, joten palapelin palat yhdistyivät nopeasti.

Sitten pyörähti mediapyörä.

”Päämediat tarttuivat haasteeseen jo ennakkoon, ja jopa Iivo Niskaselle soitettiin ja kysyttiin, että miten Jauhojärven käy.”

Myös itse tapahtumassa oli runsaasti mediaa paikalla ja Jauhojärven onnistumista jännitettiin läpi Suomen. Metritavoite ei aivan täyttynyt, mutta senkin voi ajatella olevan osa viestiä.

”Ei tämä ole niin vakavaa. Elämä jatkuu.”

Viikon poiminnat 10/20

Viikon poiminnat: 11/20