Erkko Simsiö
Urheilu on saapunut taitekohtaan, jossa rahoitus tulee uusista lähteistä ja fanit sitoutetaan digikanavat edellä, sanoo SportsPro Livessä vieraillut 10.fin kapteeni Erkko Simsiö.
”Sports is the magnetic part of our business.” Jos muutaman viikon takaisen SportsPro Median järjestämän kansainvälisen seminaarin voisi kiteyttää yhteen lauseeseen, olisi se kenties tämä.
Urheilubisneksen ammattilaisia 37 maasta kerääntyi muutamaksi päiväksi yhteen keskustelemaan urheilun tulevaisuudesta. Nämä kolme teemaa nousivat esille niin puheenvuoroissa kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa käymissäni keskusteluissa.
Urheilun uusi rahoitus tulee urheilun sisältä
Urheilun rahoitus on kestoaihe myös kansainvälisillä markkinoilla. Urheilu on liiketoimintana ollut kasvussa vuosikymmeniä, ja esimerkiksi urheilusponsorointi on yksi pisimpään yhtäjaksoisesti kasvaneista markkinoinnin muodoista. Pandemia ja muut globaalin talouden haasteet ovat viime vuodet vaikuttaneet myös urheiluun, mikä on kiihdyttänyt tarvetta luoda uusia tulonlähteitä ja varsinkin digitaalisia palveluita.
Lisensoituja tuotteita verkossa myyvä Fanatics sai viimeisimmällä rahoituskierroksellaan 1,5 miljardia dollaria. Summa itsessään on jo hatunnoston arvoinen, mutta erityisen mielenkiintoiseksi rahoituskierroksen tekee se, että sijoittajista valtaosa oli urheilutoimijoita: liigoja, seuroja ja jopa pelaajayhdistyksiä.
Myös urheilijat ovat viime vuosina kunnostautuneet sijoittajina. Esimerkiksi Serena Williams rahoittaa urheilun kumppanialusta OpenSponsorshipiä.
Miljoonista urheilijoista korkeimmalle huipulle seuratuimmissa lajeissa pääsee vain harva, mutta he ansaitsevat huippuvuosinaan paljon. Urheilulla pääomaa kerryttäneet ovat vuosi vuodelta viisaampia varojensa sijoittamisessa ja selvästi kiinnostuneita markkinaa uudistavista startup-yrityksistä. Tämä trendi näyttää yleistyvän myös Suomessa, kun maailman huipulla suomalaisia urheilijoita on vuosi vuodelta enemmän
Lontoon seminaarin osallistujien joukossa oli tänä vuonna myös koko joukko aivan uusia rahastoja. Ne sijoittavat suuria summia uusiin lajeihin, digitaalisiin alustoihin ja ennen kaikkea näkevät urheilun osana viihdealaa siinä missä musiikkikin.
Tähtäimessä nuoret ja entistä laajemmat yleisöt
Sponsorit, liigat ja seurat haluavat nyt tavoittaa laajempia ja nuorempia yleisöjä. Tämä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa ja suoratoistopalveluiden kautta. Tärkeä lenkki nuorten kohdeyleisöjen tavoittamisessa ovat urheilijat, joilla usein on seuroja ja liigoja vahvempi presenssi nuorten suosimissa kanavissa. Nuori yleisö seuraa urheilijoita sosiaalisessa mediassa ja katsovat urheilua striimien välityksellä.
Formulatalli McLarenin johtaja kertoi havainnollistavan esimerkin. He ovat vuosia tottuneet luottamaan globaaliin tv-näkyvyyteen mutta suorastaan hämmästyivät, kuinka suuria ja sitoutuneita yleisöjä sosiaaliseen mediaan ilmestyi, kun F1-aiheinen sarja julkaistiin Netflixissä. Erityisen paljon tämä hänen mukaansa näkyi nimenomaan kuskien suosiossa.
Suomalaisittain tästä ilmiöstä hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa Valtteri Bottas. Hänen yleisönsä sosiaalisessa mediassa on kasvanut jo yli 3 miljoonaan seuraajaan. Ulkoministeriön tuoreessa selvityksessä Bottas oli myös aivan ylivoimaisesti näkyvin suomalainen ulkomailla. Saman tutkimuksen kärjessä oli myös monta muuta suomalaista urheilijaa.
Digitaalinen fanikokemus nousee keskiöön
Digitaalisesta fanikokemuksesta on tulossa entistä tärkeämpi. Tässä urheilu voi ottaa mallia kilpapelaamisesta, joka on rakentanut fanikulttuurinsa ja koko jakelun ekosysteeminsä digitaalisiin kanaviin alusta alkaen. Turnauksia järjestetään virtuaalisesti, ja valtavat kansainväliset faniyleisöt seuraavat niitä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitch-suoratoistopalvelussa fanituotteita myydään verkossa, ja kaikki kumppanuudet ovat digitaalisia.
Perinteiset urheiluorganisaatiotkin ovat joskus pelissä mukana, kuten Wolves joka on luonut kilpapelaamisen ympärille jopa muotimalliston ja myyvät tuottamaansa musiikkia.
Myös trendi-ilmiöt NFT, kryptovaluutat ja metaversumi ovat löytäneet tiensä myös urheiluun. Aiheen ympärillä on jo selvästi nähtävissä myös puhkeavan kuplan merkkejä, mutta hypen keskeltä ponnistaa takuuvarmasti myös hurjia menestystarinoita.
Yksi mieleenpainuva näkemys SportsPron seminaarissa oli, että yhä useampi kuluttaja välttää ostamasta fyysisiä fanituotteita, joiden valmistuksen vastuullisuudesta ei ole varmuutta ja joiden kuljetus ympäri maailman on monelle vastuulliselle maailmankansalaiselle punainen vaate. Moni ostaa mieluummin digitaalisia tuotteita ja elämyksiä.
Koko urheiluala on taitekohdassa, niin myös tapahtuman isäntä SportsPro, joka ilmoitti seminaarissa, että sen arvostetun printtilehden viimeisin numero jää myös viimeiseksi. Valoja ei kuitenkaan sammuteta, vaan SportsPro jatkaa digitaalisena ja entistä globaalimman yleisön tavoittaen. Myös suomalaisten kannattaa ottaa media ja sen kattavat analyysit seurantaan. Mitä tapahtuu tänään maailmalla, tapahtuu viimeistään huomenna meilläkin.
Lisää Ekun huomiota urheilumaailmasta:
Mikä on urheilijan somejulkaisun arvo?
Digi tuo sponsoroinnin lähemmäs myyntiä ja markkinointia
Ekku LinkedInissä
