Erkko Simsiö Urheilumarkkinointihubi 10.fi

Mitä jos seuraajamäärällä ei olisikaan merkitystä?

Erkko Simsiö — Mon, 20 Feb 2023 06:26:05 +0000

Muuttuva some haastaa vaikuttajamarkkinointia tekevien brändien ajattelutavan ja on hyvä uutinen urheilijoille, sanoo 10.fin Erkko Simsiö.

Vaikuttajamarkkinointi on todettu toimivaksi, ja se kuuluu jo lähes kaikkien kuluttajabrändien markkinoinnin työkalupakkiin. Kuulen todella usein suomalaisten markkinoijien etsivän vaikuttajia, joilla on paljon seuraajia ja niistä suurin osa Suomesta. Moni myös ajattelee, että on helpompaa toimia yhden ison kuin useamman pienen vaikuttajan kanssa. Isot vaikuttajat ovat myös hyviä tuottamaan sisältöä, jolloin markkinoijan ei tarvitse.

Urheilijoille tämä on huono uutinen. Jos olet jo menestynyt urheilija, olet lajissasi maailman parhaita ja suurin osa sadoista tuhansista tai jopa miljoonista seuraajistasi on todennäköisesti ulkomailta. Jos taas olet vasta matkalla kohti huippua, sinut tunnetaan jo lajisi piirissä, mutta seuraajia on vasta tuhansia tai korkeintaan kymmeniä tuhansia. Sisällön tuottaminenkin saattaa tuntua urheilijasta vaikealta. Harmi, kumppanit tulisivat kyllä tarpeeseen ammattimaisen urheilun rahoittamisessa.

Mutta mitä jos seuraajamäärällä ei olisikaan merkitystä?

Tavoittavuus ei ole enää sidoksissa seuraajamääriin

Vuosia sitten omaksuimme yksinkertaisen ajatuksen siitä, miten sosiaalinen media toimii. Valitsimme itse tilit, joiden julkaisuja halusimme nähdä. Markkinoijat ja mediat kadehtivat seuraajamääriä, joita vaikuttajat saivat tuottamalla tekstiä ja julkaisemalla kuvia, ja niinpä ne perustivat someen myös omat tilinsä ja keräsivät omia seuraajia.

Sosiaalinen media on kuitenkin, ehkä hieman vaivihkaa, muuttunut monimutkaisemmaksi käsittää. Algoritmit ovat kehittyneet älykkäämmiksi. Ja myös kaupallisemmiksi, sillä kaikki somejätit tekevät tuloksensa mainonnalla. Enää meidän ei tarvitse valita, mitä haluamme seurata. Sillä ei enää juurikaan ole merkitystä, koska alustat päättävät puolestamme ja näyttävät meille sisältöä, johon muut käyttäjät ovat sitoutuneet.

Urheilijoille tämä on mahtava uutinen, koska he ovat tutkitusti somessa niitä kaikkein sitouttavimpia. Markkinoijakin ymmärtää sen viimeistään kokeiltuaan yhteistyötä. Urheilijoiden julkaisujen jälkikäteen mitattu todellinen tavoittavuus (true reach) on usein moninkertainen verrattuna seuraajamäärään, jota etukäteen tuijotellaan. Tämän selittää se, että urheilijoiden sisällöt tavoittavat ja kiinnostavat muitakin kuin tämän seuraajia.

Vaikuttajamarkkinoinnissa on opittava pois vanhoista tavoista

Ei tarvitse myöskään olla ammattilainen sisällöntuotannossa. Ihmiset osaavat odottaa hienosti tuotettua sisältöä Netflixissä ja muissa suoratoistopalveluissa. Sosiaalisessa mediassa näyttää sen sijaan toimivan aivan eri sisältö. Suuntaus on selvästi kohti lyhyitä tarinoita ja viihdyttäviä videopätkiä. TikTok ei perusta algoritmiään seuraajamääriin, ja siksi siellä voi lyödä läpi kuka vain, nopeasti. Kiinalaisen alustan nopean suosion seurauksena Metan Instagramiin ja Facebookiin on tullut Reels ja Googlen YouTubeen Shorts.

Poisoppiminen on vaikeaa. Vaikuttajamarkkinoinnissa sitä on kuitenkin tehtävä. Meidän pitää kysyä itseltämme, miksi se seuraajamäärä on edelleen niin tärkeä, jos kuitenkin tavoitteena on tavoittavuus. Tai miksi odotamme ammattiurheilijoilta samaa kuin ammatikseen sisältöä tuottavilta, jos kuitenkin toivomme sitouttavaa sisältöä?

Tutustu 10.team-alustaan

Erkko Simsiö

Kapteeni

Sovi tapaaminen Ekun kanssa tästä!

The post Mitä jos seuraajamäärällä ei olisikaan merkitystä? appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Urheilussa voittavat nyt ne, jotka ymmärtävät digikanavia

Erkko Simsiö — Mon, 06 Jun 2022 04:21:20 +0000

Urheilu on saapunut taitekohtaan, jossa rahoitus tulee uusista lähteistä ja fanit sitoutetaan digikanavat edellä, sanoo SportsPro Livessä vieraillut 10.fin kapteeni Erkko Simsiö.

”Sports is the magnetic part of our business.” Jos muutaman viikon takaisen SportsPro Median järjestämän kansainvälisen seminaarin voisi kiteyttää yhteen lauseeseen, olisi se kenties tämä.

Urheilubisneksen ammattilaisia 37 maasta kerääntyi muutamaksi päiväksi yhteen keskustelemaan urheilun tulevaisuudesta. Nämä kolme teemaa nousivat esille niin puheenvuoroissa kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa käymissäni keskusteluissa.

Urheilun uusi rahoitus tulee urheilun sisältä

Urheilun rahoitus on kestoaihe myös kansainvälisillä markkinoilla. Urheilu on liiketoimintana ollut kasvussa vuosikymmeniä, ja esimerkiksi urheilusponsorointi on yksi pisimpään yhtäjaksoisesti kasvaneista markkinoinnin muodoista. Pandemia ja muut globaalin talouden haasteet ovat viime vuodet vaikuttaneet myös urheiluun, mikä on kiihdyttänyt tarvetta luoda uusia tulonlähteitä ja varsinkin digitaalisia palveluita.

Lisensoituja tuotteita verkossa myyvä Fanatics sai viimeisimmällä rahoituskierroksellaan 1,5 miljardia dollaria. Summa itsessään on jo hatunnoston arvoinen, mutta erityisen mielenkiintoiseksi rahoituskierroksen tekee se, että sijoittajista valtaosa oli urheilutoimijoita: liigoja, seuroja ja jopa pelaajayhdistyksiä.

Myös urheilijat ovat viime vuosina kunnostautuneet sijoittajina. Esimerkiksi Serena Williams rahoittaa urheilun kumppanialusta OpenSponsorshipiä.

Miljoonista urheilijoista korkeimmalle huipulle seuratuimmissa lajeissa pääsee vain harva, mutta he ansaitsevat huippuvuosinaan paljon. Urheilulla pääomaa kerryttäneet ovat vuosi vuodelta viisaampia varojensa sijoittamisessa ja selvästi kiinnostuneita markkinaa uudistavista startup-yrityksistä. Tämä trendi näyttää yleistyvän myös Suomessa, kun maailman huipulla suomalaisia urheilijoita on vuosi vuodelta enemmän

Lontoon seminaarin osallistujien joukossa oli tänä vuonna myös koko joukko aivan uusia rahastoja. Ne sijoittavat suuria summia uusiin lajeihin, digitaalisiin alustoihin ja ennen kaikkea näkevät urheilun osana viihdealaa siinä missä musiikkikin.

Tähtäimessä nuoret ja entistä laajemmat yleisöt

Sponsorit, liigat ja seurat haluavat nyt tavoittaa laajempia ja nuorempia yleisöjä. Tämä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa ja suoratoistopalveluiden kautta. Tärkeä lenkki nuorten kohdeyleisöjen tavoittamisessa ovat urheilijat, joilla usein on seuroja ja liigoja vahvempi presenssi nuorten suosimissa kanavissa. Nuori yleisö seuraa urheilijoita sosiaalisessa mediassa ja katsovat urheilua striimien välityksellä.

Formulatalli McLarenin johtaja kertoi havainnollistavan esimerkin. He ovat vuosia tottuneet luottamaan globaaliin tv-näkyvyyteen mutta suorastaan hämmästyivät, kuinka suuria ja sitoutuneita yleisöjä sosiaaliseen mediaan ilmestyi, kun F1-aiheinen sarja julkaistiin Netflixissä. Erityisen paljon tämä hänen mukaansa näkyi nimenomaan kuskien suosiossa.

Suomalaisittain tästä ilmiöstä hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa Valtteri Bottas. Hänen yleisönsä sosiaalisessa mediassa on kasvanut jo yli 3 miljoonaan seuraajaan. Ulkoministeriön tuoreessa selvityksessä Bottas oli myös aivan ylivoimaisesti näkyvin suomalainen ulkomailla. Saman tutkimuksen kärjessä oli myös monta muuta suomalaista urheilijaa.

Digitaalinen fanikokemus nousee keskiöön

Digitaalisesta fanikokemuksesta on tulossa entistä tärkeämpi. Tässä urheilu voi ottaa mallia kilpapelaamisesta, joka on rakentanut fanikulttuurinsa ja koko jakelun ekosysteeminsä digitaalisiin kanaviin alusta alkaen. Turnauksia järjestetään virtuaalisesti, ja valtavat kansainväliset faniyleisöt seuraavat niitä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitch-suoratoistopalvelussa fanituotteita myydään verkossa, ja kaikki kumppanuudet ovat digitaalisia.

Perinteiset urheiluorganisaatiotkin ovat joskus pelissä mukana, kuten Wolves joka on luonut kilpapelaamisen ympärille jopa muotimalliston ja myyvät tuottamaansa musiikkia.

Myös trendi-ilmiöt NFT, kryptovaluutat ja metaversumi ovat löytäneet tiensä myös urheiluun. Aiheen ympärillä on jo selvästi nähtävissä myös puhkeavan kuplan merkkejä, mutta hypen keskeltä ponnistaa takuuvarmasti myös hurjia menestystarinoita.

Yksi mieleenpainuva näkemys SportsPron seminaarissa oli, että yhä useampi kuluttaja välttää ostamasta fyysisiä fanituotteita, joiden valmistuksen vastuullisuudesta ei ole varmuutta ja joiden kuljetus ympäri maailman on monelle vastuulliselle maailmankansalaiselle punainen vaate. Moni ostaa mieluummin digitaalisia tuotteita ja elämyksiä.

Koko urheiluala on taitekohdassa, niin myös tapahtuman isäntä SportsPro, joka ilmoitti seminaarissa, että sen arvostetun printtilehden viimeisin numero jää myös viimeiseksi. Valoja ei kuitenkaan sammuteta, vaan SportsPro jatkaa digitaalisena ja entistä globaalimman yleisön tavoittaen. Myös suomalaisten kannattaa ottaa media ja sen kattavat analyysit seurantaan. Mitä tapahtuu tänään maailmalla, tapahtuu viimeistään huomenna meilläkin.

Lisää Ekun huomiota urheilumaailmasta:

Mikä on urheilijan somejulkaisun arvo?
Digi tuo sponsoroinnin lähemmäs myyntiä ja markkinointia

Ekku LinkedInissä

The post Urheilussa voittavat nyt ne, jotka ymmärtävät digikanavia appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Mikä on urheilijan somejulkaisun arvo?

Erkko Simsiö — Mon, 28 Feb 2022 10:25:00 +0000

Kaupallinen yhteistyö on hyvä yhtälö niin urheilijalle kuin markkinoijalle, sanoo 10.fin Erkko Simsiö. Mutta millaista yhteistyö urheilijoiden kanssa on – ja mitä siitä pitäisi maksaa?

Vaikuttajamarkkinointi nousi vauhdilla myös Suomessa yhdeksi markkinoijien suosituimmista keinoista tavoittaa tarkkaan määriteltyjä kohdeyleisöjä. Kun suosituimpien somettajien tilit alkoivat täyttyä kaupallisista yhteistöistä, markkinoijat käänsivät katseensa myös urheilijoihin.

Monen markkinoijan kiinnostus urheilijoihin vain tuntui olevan omakohtaista. Alati kiristyvillä budjeteilla pitäisi tehdä entistä kovempaa tulosta, ja urheilijat näyttivät mahdollisuudelta pärjätä kovenevassa kilpailussa kohtuullisin kustannuksin. Moni kuitenkin näytti valitsevan kumppanuudet itselleen tuttujen urheilijoiden tai rakkaan lajin parista, ei brändin asiakaskunnan perusteella.

Yhteistyön tekeminen tuntui myös olevan monimutkaista. Oli epäselvyyttä siitä, tehtiinkö tässä nyt sponsorointia vai samanlaista vaikuttajamarkkinointia kuin ammattisomettajien kanssa.

Etenkin rahapuoli oli suuri mysteeri. Medioissa huhuttiin maailman tunnetuimpien urheilijoiden tekevän somejulkaisuilla miljoonia, mutta suomalaisille somevaikuttajille tarjottiin usein palkkioksi vain markkinoitavia tuotteita. Ja pahimmissa tapauksissa mahdollisuutta ostaa tuotteita alennuksella markkinointia vastaan.

Olen aina uskonut, että yhteistyöt urheilijoiden kanssa ovat poikkeuksellisen sitouttavaa markkinointia (ja tämän oletuksen on vahvistanut moni tutkimus). Yhtälön täytyi olla kaikille osapuolille hyvä, mutta ilmiö oli vielä uusi ja markkina kypsymätön.

Yksilöurheilija tarvitsee rahoitusta mutta ei haluaisi olla ilmoitustaulu

Seurattuani urheilullisen vaikuttajamarkkinoinnin kehitystä läheltä muutaman vuoden ajan olen entistä vakuuttuneempi siitä, että urheilijat ovat mahtavia kumppaneita markkinoijille. Myös tulokset puhuvat puolestaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että urheilijat eivät ole ammattivaikuttajia. He ovat ensisijaisesti urheilijoita, joiden elämää rytmittävät sometuksen sijaan harjoittelu, kilpailut, matkat ja lepo. Monet urheilijat eivät ole vielä kokeneita sisällöntuottajia, mutta he saattavat olla hyvinkin aitoja, luovia ja persoonallisia.

Urheilija saattaa olla lajissaan jo kokenut, jopa Suomen tai maailman paras, mutta normaalissa elämässä tavallinen nuori. On inhimillistä, ettei hän välttämättä tunne vetoa mainostaa kaikkea mahdollista ja leikkiä markkinointiosaajaa.

Fiksuista kumppanuuksista on myös urheilijoille paljon hyötyä. Sosiaalisen median mahdollisuudet voivat olla merkittävä taloudellinen tuki, sillä urheilun rahoitus on vaakalaudalla, eikä kaikilla ole vanhempia rahoittamassa urheilu-uraa.

Kuten urheilussa, myös sosiaalisessa mediassa on rakennettava pohja menestykselle. Uraa ei voi aloittaa suoraan huipulta, mutta kehitys voi olla todella nopeaa. Alussa jokainen joutuu painimaan sen kanssa, miten haluaa somessa esiintyä ja millaista sisältöä julkaista sekä paljonko on valmis tekemään töitä kanavien eteen.

Alussa korvaukset ovat pikkurahoja ja toimeksiannot usein yksittäisiä. Kun urheilu-ura etenee ja urheilija menestyy, voivat korvaukset olla tuntuvia. Menestyksen tullessa on kuitenkin myöhäistä aloittaa. Silloin olisi hyvä jo olla sisältöä, seuraajia ja kokemusta.

Urheilijalle kertyy myös sosiaalista pääomaa. Jos urheilu-ura jostain syystä tyssää, on kumppanuuksien hoitamisesta kertynyt kokemusta. Positiivisessa valossa tunnettu nuori on myös kiinnostava työnhakija.

Joukkuepelaaja pohtii, mitä pukukopissa ja toimistolla mietitään

Siinä missä yksilöurheilijat ovat ottaneet vaikuttajamarkkinoinnin nopeasti omakseen, joukkuelajeissa on ollut hiljaisempaa. Onko niin, että suomalaiset menevät joukkue edellä myös somessa, vai estävätkö sopimukset yksilöiden yhteistyöt? Joidenkin kohdalla pelaamisesta saadut tulot ovat niin suuria, etteivät somehommat varmasti maksa vaivaa.

Koska olin itsekin nuorena joukkueurheilija, tunnistan hyvin ajatuksen, että joukkuepelaaja miettii koko joukkueen etua. Parhaat pelaajat ovat usein myös joukkueen tärkeimpiä yksilöitä, jotka miettivät omaa nenäänsä pidemmälle ja joiden esimerkkiä pelikaveritkin seuraavat.

Joukkuepelaajalle on paljon merkitystä sillä, miten asioihin suhtaudutaan seuran johdossa, valmennuksessa ja joukkueen kesken. Näyttävä sooloilu sosiaalisessa mediassa voi tuntua huonolta ajatukselta. Valmentaja voi ajatella, ettei pelaaja ota hommia vakavasti. Nuori pelaaja voi pelätä, että menettää pienen korvauksen vuoksi mahdollisuuden ammattilaissopimukseen. Seuran ja agenttien neuvot ovat painavia.

Olen todennut, että eri lajien parissa sosiaaliseen mediaan asennoidutaan eri tavoin. Joissain lajeissa somehommia kartetaan, mutta on myös lajeja, joissa pelaajan markkinoinnillisella arvolla voi olla aivan ratkaiseva merkitys jopa sopimuksia tehtäessä. Esimerkiksi kansainvälisille kentille siirtoa toivova pelaaja voi olla urheilullisesti aivan samalla viivalla ulkomaisen pelaajan kanssa. Monesti isommilla markkinoilla kasvaneilla pelaajilla voi olla valtavia seuraajamääriä, ja sillä on paljonkin merkitystä seuran tehdessä valintaa. Myös suomalaisille urheilijoille kiinnostava ja tyylikäs läsnäolo sosiaalisessa mediassa voidaan palkita isolla palkkakuitilla.

Kulttuuri on kuitenkin muuttumassa myös joukkuelajeissa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat urheilijan henkilöbrändin kehittämiseen ja sosiaalisen median tekemiseen keskittyvät kumppanuutemme Suomen jääkiekkoilijat ry:n, Jalkapallon pelaajayhdistys ry:n ja Joukkueurheilijat ry:n kanssa.

Eri näkökulmat tekevät arvon määrittämisestä hankalaa

Olen huomannut, ettei kokeneimpienkaan markkinointi-ihmisten ole aina helppo erottaa vaikuttajamarkkinointia ja urheilusponsorointia. Jotkut vertaavat urheilijoiden somekumppanuuksia somevaikuttajien palkkioihin, toiset taas perinteisiin sponsorisopimuksiin. Ei ihme, että urheilijan, managerin tai agentin on joskus vaikea tunnistaa, paljonko yhteistöistä kuuluisi saada korvausta.

Markkinoinnin tekijä saattaa nähdä asian myös työnsä kautta eri näkökulmista. Yksi saattaa nähdä urheilijan somen mediana ja verrata sitä muiden vaihtoehtojen tavoittamiin yleisöihin. Toinen taas tarvitsee brändinsä markkinointiin kiinnostavaa sisältöä ja saa sitä urheilijoiden kuvituksista ja tarinoista. Tämäkin tekee arvon määrittämisen hankalaksi.

Myös budjetointi voi tuottaa päänvaivaa. Urheilijoiden saaman korvauksen lisäksi on osattava budjetoida oma ja eri osaajilta ostettu työ, maksulliset työkalut sekä ammattimaisesti tehdyn ja mitatun markkinoinnin tueksi ostettavat datat. Budjetti on myös saatava jostain, ja yleensä se on otettava jostain muusta markkinoinnista pois. Siksi työkseen markkinointia tekevä päättäjä joutuu vertailemaan yli rajojen eikä voi tehdä päätöksiä vain fiiliksellä.

Kun panostukset ovat olleet kohdallaan, useimmiten markkinoijat ovat saaneet urheilijoiden kanssa tekemistään kumppanuuksista erinomaista tuottoa. Usein menestyksen hetkellä urheilija kiittää kumppaneitaan saamastaan tuesta. Olisi virkistävää, että useammin markkinoija kiittäisikin urheilijaa menestyksestään!

Miten määritellään urheilijan kumppanuuden arvo?

Me 10.fissä suunnittelemme työksemme vaikuttavia urheilukumppanuuksia. Meidän on ollut pakko arvioida myös kumppanuuksien rahallista arvoa. Hyvässä kumppanuudessa sekin on kohdallaan. Vanhan sanonnan mukaan lojaali suhde syntyy kun myyjä kokee saaneensa riittävästi (tai paljon) ja ostaja maksaneensa kohtuullisesti (tai vähän).

Perinteisissä sponsorointisopimuksissa arvo riippuu kumppanin kokemasta hyödystä ja yhteistyön sisällöstä. Siksi näistä on vaikea tehdä tarkkoja yleistyksiä, vaan sovittu kumppanuus on neuvottelun tulos.

Sosiaalisen median yhteistöiden osalta oikean arvon määrittäminen on helpompaa tai ainakin mahdollista. Dataa on valtavasti, ja se on kaikkien saatavilla.

Olemme toistuvasti todenneet, että vain seuraajamäärään tai vaihtoehtoisesti urheilijan statukseen perustuva käsitys kaupallisten julkaisujen ja tarinoiden arvosta ei vastaa kumppanuuden todellista arvoa. Siksi olemme rakentaneet sadoista kaupallisista julkaisuista kertyneeseen kokemukseen sekä kaikkeen sosiaalisen median dataan perustuvan reilun tavan laskea suositus urheilijan someyhteistyön arvoksi. Meidän ikioma algoritmimme 10 Score ottaa huomioon niin urheilijan sometilien laadun, niiden tavoittavuuden kuin urheilijan kiinnostavuuden.

Kuinka paljon urheilijan kaupallinen yhteistyö maksaa?

Kuinka paljon urheilijan kaupallisesta julkaisusta kannattaisi siis pyytää – tai maksaa?

Suomalaisen, somessa aloittelevan urheilijan somejulkaisusta tai kumppanin julkaistavaksi annetusta kuvasta saatetaan yleisesti tarjota alkuun vain 50–100 euroa. Lajissaan jo menestyneet ja tuhansien seuraamat urheilijat saavat julkaisuista taas 200–300 euron tarjouksia. Suuren yleisön tunteman ja seuraaman urheilijan julkaisun arvo voi olla jo 500 euroa ja suomalaisten huippujen tuhansia euroja.

Yksittäisten julkaisujen kauppa häiritsee minua, mutta toki ymmärrän markkinoijan usein haluavan kokeilla ensin. Niiden urheilijoiden, joista markkinoijat ovat jo kiinnostuneet, ei kuitenkaan tarvitse suostua yksittäisiin julkaisuihin, joten vuosidiilien arvo voi olla esimerkiksi 5 000–10 000 euroa. Nämä summat kestävät vertailun jo perinteisiin sponsoridiileihinkin ja vaativat vähemmän vaivaa.

Urheilu on globaalia. Menestyvä urheilija on automaattisesti kansainvälisestikin kiinnostava ja joukkuelajeissa suomalaisia pelaa maailmalla ammatikseen jo paljon. Jos sosiaalisessa mediassa vaihtaa kieltä, tuottaa sisältöä kisamatkoiltaan ja puhuttelee ihmisiä kansainvälisesti, voi suomalainenkin urheilija ansaita kumppanuuksillaan satoja tuhansia ellei miljoonia euroja. Heitäkin on jo, kuten kaikki tiedämme.

Urheilija, mietitkö paljonko kumppanuuksiesi arvo voisi olla?

Markkinoija, mietitkö paljonko urheilijakumppanuuksiin kannattaisi budjetoida?

Manageri, mietitkö millaisia kumppaneita edustamasi urheilija voisi saada?

Tutustu 10.team-alustaan tai ota yhteyttä!

Erkko Simsiö

Kapteeni

Sovi tapaaminen Ekun kanssa tästä!

The post Mikä on urheilijan somejulkaisun arvo? appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Digi tuo sponsoroinnin lähemmäs myyntiä ja markkinointia

Erkko Simsiö — Wed, 19 May 2021 05:05:00 +0000

Sponsoroinnin ja urheilullisen vaikuttajamarkkinoinnin tulisi olla osa jokaisen aikaansa seuraavan markkinoijan työkalupakkia, väittää 10.fi:n kapteeni Erkko Simsiö.

Mitä sponsorointi on? Muun muassa tätä kysyimme vuodenvaihteessa suomalaisilta sponsorointia tekeviltä markkinoijilta, urheilijoilta ja seuroilta. Halusimme tietää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita sponsoroinnissa nähtiin ja kuinka digitaalisesti sitä tehtiin.

Vastaus oli selvä: 95 prosenttia vastaajista pitää sponsorointia markkinointina. Suhdetoiminta ja urheilun tukeminen ovat nekin tärkeitä motivaattoreita, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki vastaajat ajattelevat sponsoroinnin olevan markkinointia.

Vastaajien listaamat sponsoroinnin haasteet kuulostavat nekin markkinoijien tutuilta tuskailuilta: resursseja ei ole tarpeeksi, osaamista voisi olla enemmän, tulosten mittaaminen tuottaa päänvaivaa… Haasteeksi koettiin myös se, että sponsorointia tehdään erillään yrityksen muusta markkinoinnista.

Sponsorointi on yhä digitaalisempaa

Sponsoroinnista on tullut – osin koronapandemian vauhdittamana – yhä digitaalisempaa. Kyselyssämme kävi ilmi, että urheilijan tai seuran sosiaalisesta mediasta on tullut sponsoroinnin tärkein kanava.

Urheilullisella vaikuttajamarkkinoinnilla tehdään kovaa tulosta: erään raportin mukaan urheilijoiden tekemät kaupalliset sisällöt sitouttavat yli kaksi kertaa tehokkaammin kuin muiden sosiaalisen median vaikuttajien.

Me olemme Suomessa todistaneet urheilijoiden kumppanipostauksilla huimia 12–20 prosentin sitoutumisasteita. Ja mikä parasta, seuraajat paitsi tykkäävät myös hyödyntävät tarjouksia, tallentavat tarinoita, kommentoivat, jakavat kavereilleen, siirtyvät kumppanien sivustoille ja verkkokauppoihin.

Mitä digitaalisempaa sponsorointi on, sitä helpompi se on tuoda lähelle yrityksen myyntiä ja markkinointia. Sponsoroinnilla voi tavoitella niin tunnettuuden kasvua, positiivisempaa mielikuvaa kuin tietenkin myyntiä, ja kun asioita tehdään digitaalisesti, niitä on myös helpompi mitata. Ja jos tuloksia mitataan myös euroissa, sponsorointi muuttuu koko organisaation silmissä kuluerästä markkinoinnin panostukseksi. Se auttaa kiristyvässä kilpailussa.

Tuo sponsorointi osaksi markkinointimixiä

Tavoitteellinen, fiksusti mitattu ja digikanavia luovasti hyödyntävä sponsorointi kannattaa tuoda osaksi minkä tahansa yrityksen markkinoinnin työkalupakkia. Tarkoin valittujen kumppanien kautta voidaan tavoittaa yritykselle tärkeitä kohderyhmiä ja luoda pitkäaikaisia suhteita erilaisiin yleisöihin, mikä kääntyy mitattaviksi tuloksiksi.

Markkinoijilla on oma kilpailunsa, kuten on heidän sponsoroimillaan urheilijoillakin. Voimat yhdistämällä voidaan tähdätä molempien korkeisiin tavoitteisiin. Jos kaipaat sparrausapua tavoitteiden asettamisessa, juuri oikeanlaisten kumppanien löytämisessä tai urheilumarkkinoinnin sisältöjen tuottamisessa, me 10.fi:ssä autamme mielellämme.

Ja vielä vastuullisuudesta: Se sopii erinomaisesti urheilumarkkinointiin, ja urheilijat kokevat sen voimakkaasti. Markkinoijalle vastuullisuus voi olla myös sitä, että se panostaa suomalaisiin urheilijoihin ja seuroihin. Silloin nekin panokset jäävät Suomeen, pelastavat työpaikkoja ja palautuvat suomalaisille yrityksille.

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu MarkkinointiUutisissa.

The post Digi tuo sponsoroinnin lähemmäs myyntiä ja markkinointia appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Urheilu on alusta, jolla on vaikutus

Erkko Simsiö — Wed, 05 Aug 2020 12:06:20 +0000

Urheilu on alusta

10.fi avattiin uuden vuosikymmenen alussa, juuri sopivasti tammikuun 2020 Urheilugaalan alla. Olimme toki hääränneet urheilun parissa jo pitkään ja suunnitelleet sisältöjä, mutta kun saimme sivuston avattua, tunsimme heti olevamme tervetullut lisä urheilun ja markkinoinnin ammattilaisten seuraamaan keskusteluun. Urheilu on alusta, jolla on vaikutus! Osasimme sitä kyllä odottaakin, mutta keväästä tuli aivan muista syistä odottamattoman vaikuttava. Koronakeväänä me sen muistamme.

Kun ennennäkemätön globaali täyspysäys tuli todeksi, olin itse New Yorkissa. Näin Madison Square Gardenissa kevään viimeisen NHL-ottelun ja Brooklynissä viimeisen NBA-pelin. Matkan aikana kaikesta urheilusta tuli kiellettyä, syystäkin tässä tapauksessa.

Urheilutapahtumien kokemuksen kehuminen ei siinä maailmantilassa tullut kuuloonkaan, ja hiivin hissukseen takaisin Suomeen. Seuraavina kuukausina saimme 10.fi:n jengillä kotikaranteeneissa aikaan enemmän kuin olisi ikinä voinut kuvitella mahdolliseksi. Tiimiimme liittyi myös uusia jäseniä ilman että pääsimme tapaamaan toisiamme kasvokkain, ja hubiimme saimme joukon huippu-urheilijoita.

Sponsorillakin on oma kilpailunsa

Kesällä puheenaiheeksi nousivat huippu-urheilun rahoitus ja sponsorointi, etenkin suomalaisessa yleisurheilussa. Tarvitseeko urheilijan olla sosiaalisen median osaaja saadakseen sponsoreita? Eikö riitä, että on nopein, vahvin, kestävin, taitavin tai ylipäänsä urheilussa ammattilainen? Minun mielestäni riittää, jos joku muu huolehtii kaupallisesta puolesta.

Urheilussa menestys tai suuret odotukset kyllä nostavat kiinnostusta, ainakin tekevät tunnetummaksi ja seuratummaksi. Kuten usea urheilija ja taustavaikuttaja netin keskusteluissa kommentoi: pitää vain osata tarjota sponsoreille jotain hyödyllistä.

Mikä sitten olisi hyödyllistä? Ensimmäiseksi kannattaa muuttaa asennetta ja puhua kumppanuuksien rakentamisesta. Kumppanuus jo sanana avaa suomalaiselle paremmin, että kyse on molemminpuolisesta hyödystä. Yhdelläkään yrityksellä, brändillä tai muulla mahdollisella kumppanilla ei ole velvollisuutta tukea urheilua yksittäisestä urheilijasta, joukkueesta, seurasta tai lajista puhumattakaan. Monen kuitenkin kannattaa niin tehdä, kunhan löytää yritykselleen tai brändilleen sopivat kohteet.

Toiseksi voimme ajatella kumppanuuksia kilpailun näkökulmasta. Aivan kuten urheilussa, myös yrityksillä ja niiden päättäjillä on omat tavoitteensa. Menestyminen edellyttää, että onnistuu kovassa kilpailussa pitämään työntekijänsä ja yhteistyökumppanit sekä tietenkin maksavat asiakkaat. Yritysten täytyy saada asiakkaat ostamaan toistuvasti, ja jos lisäksi haluaa kasvaa, on tultava tunnetummaksi ja kiinnostavammaksi, onnistuttava hankkimaan uusia asiakkaita ja houkuttelemaan uusia osaajia. Päättäjien on pystyttävä perustelemaan kumppanuudet ja todistettava miten panostukset urheiluun tuottavat.

Urheilu on alusta, joka voi antaa kilpailuetua ja vetoapua yrityksen keskeisissä tavoitteissa.

Olen todennut sen myös itse eri yritysten leivissä vuosien varrella. Yleisurheilun laaja sponsorointi teki eräästä yrityksestämme tunnetun sekä Ruotsissa että Suomessa, mikä taas johti ennätyksiin niin käyttäjämäärissä kuin yritysmyynnissä. Paraurheilijalle maksetut tonnit maksoivat itsensä takaisin jo ensimmäisenä päivänä, kun kovan työn kautta menestynyt urheilija inspiroi ja puhui myyntitiimille itsensä haastamisesta. Joukkueiden kumppanina pääsimme osaksi yritysyhteisöjä, joiden arvon huomasimme kantapään kautta yhteistyön loputtua. Digikanavissa kumppanuuksien vaikutusta on ollut entistäkin helpompi mitata.

Sponsoroinnin tuotteistukset ja myynti nykyaikaan

Liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittäjänä olen ennen kaikkea todistanut muutosta ostamisessa ja myymisessä. Oli kyse sitten kuluttajista tai yrityspäättäjistä, ostajat etsivät nykyään itse kokemuksia, tietoa ja hintoja ostopäätöstensä tueksi. Asiantuntevimmat ostavat itse verkossa ja suurin osa suhtautuu suurella varauksella yritykseen tai myyjään, joka ei tarjoa tietoa ja hintoja avoimesti verkossa. Eikö tämän pitäisi koskea myös suomalaisia urheilupiirejä ja sponsoripaketteja kaupittelevia?

Mielestäni urheilun kumppanuuksia voi myydä ja markkinoida avoimesti myös netissä. Ei hyödyllisiä tuotteita tai palveluja tarvitse piilotella. Me olemme mielellämme apuna. Kaikkien ei kannata rakentaa tuotteistusta ja myyntiä tai markkinointia verkkoon itse: niin seuroille, managereille, urheilijoille kuin sponsoreille on paljon nopeampaa ja edullisempaa ottaa käyttöön valmiiksi suunnitellut ja toimivaksi todetut ratkaisut.

”You cant’t stop sport. You can’t stop us.“ Nike toimii taas esimerkkinä. Minut heidän viime viikon sanomansa tavoitti LeBron Jamesin jakamana. Niken resurssit ovat tietysti omaa luokkaansa, mutta perusideaa voivat hyödyntää kaikki: Nike ei tyydy logonäkyvyyteen vaan tuottaa urheiluväkeä puhuttelevaa sisältöä ja tavoittaa yleisönsä sponsoroimiensa kumppanien avulla. Jos kaikkien tuntema Nike kokee nämä rahan arvoiseksi, miten tuntemattomat brändit voisivat kuvitella menestyvänsä helpommin?

Urheilu on globaali asia. Nyt se jatkuu, ja sitä tulee taas joka tuutista, vaikka yleisön luoma tunnelma monelta areenalta vielä puuttuukin. Tätä kirjoittaessani katsoin urheilulähetyksiä Bolt Arenalta, Kisakalliosta, Kuortaneelta, Sotkamosta, Silverstonesta ja Torontosta. Katsojana on helppo havaita, että urheilussa halutaan toimia vastuullisesti ja maailman asioihin otetaan kantaa monella tavalla. Koska urheilu on alusta, jolla on vaikutus.

Ekku

The post Urheilu on alusta, jolla on vaikutus appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.