Lotta Heikkeri
Kaikki viestintä välittää asenteita. Voisiko urheilusta ja urheilumarkkinoinnista tulla yhdenvertaisuuden malliesimerkki?
Urheilulla on täydellinen mahdollisuus toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. Urheilu näkyy ja kuuluu niin tapahtumissa, televisiossa kuin sosiaalisessa mediassa, ja harva asia herättää samanlaisia intohimoja ja tunteita. Se on toisin sanoen erinomainen alusta muutoksen tekemiseen.
Muutos lähtee asenteista ja asenteet heijastuvat aina viestintään: siihen, millaisia aiheita käsitellään ja kenen toimesta, millaisia kuvia valitaan kertomaan urheilusta ja urheilijoista sekä mitä sanoja tai kerronnan tapoja viestin viemiseen käytetään.
Silti vain 18 prosentilla suomalaisista urheilujärjestöistä on olemassa ohjeistus siihen, kuinka viestinnässä ja sosiaalisessa mediassa varmistetaan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen representaatio, kertoo Euroopan parlamentin urheilun tasa-arvoselvitys.
Osa viestintään liittyvistä valinnoista on tietoisia, mutta osa ilmaisun tavoista on niin syvälle juurtunutta, että niiden epätasa-arvoisuutta on vaikea hahmottaa. 10.fi:ssä työharjoitteluaan suorittava Emilia Uusikorpi teki kouluprojektinaan erinomaisen podcast-jakson, jossa haastatteli minua urheilun moniäänisyyteen ja sukupuolitietoiseen viestintään liittyen. Kerron jaksossa miksi moniäänisyys kannattaa ja annan viisi hyvää vinkkiä tasa-arvoisemman viestinnän tekemiseen.
Koko jakso on ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen, mutta kiireessä voi turvautua alla olevaan viiden kohdan tarkastuslistaan:
Viisi vinkkiä tasa-arvoisempaan viestintään
1: Tunnista omat vinoumasi
Oma tausta, kokemukset, kulttuuri ja esimerkiksi se, millaisten lajien parissa vietämme aikaa, heijastuu siihen, miten urheilusta puhutaan ja millaisia ihmisiä päästetään ääneen.
Kun tunnistaa omat vinoumansa, on helpompi myös huomata, milloin ja miten ne vaikuttavat omassa viestinnässä.
2: Seuraa viestintää tietoisesti
Hyvä harjoitus on katsella oman organisaation viimeisimpiä blogikirjoituksia, somepostauksia tai vaikkapa mainoskampanjaan valittuja kuvia: Millaisia ihmisiä niissä esiintyy? Millainen lajien, teemojen tai ajatusten kirjo niissä on? Esitetäänkö miehet ja naiset eri tavalla – ja miksi?
Erityisesti viestintää kannattaa peilata haluttuihin kohderyhmiin: Jos tavoitteena on herättää samaistumisen tunteita nuorissa naisissa, esitetäänkö nuoret naiset viestinnässä akiitivisina toimijoina – vai puuttuvatko he kuvastosta kokonaan? Älä tee oletuksia omasta näkökulmastasi käsin, vaan kysy kohderyhmältäsi, millaisia asenteita viestintä heidän mielestään välittää.
3: Käytä määrittäviä ilmaisuja harkiten
Kun olet tuottamassa sisältöä, mieti onko oikeasti olennaista tuoda esille ihmisen sukupuoli, tausta, sosioekonominen asema tai muu tekijä. Jari Litmasta nimitetään harvemmin ”miesjalkapalloilijaksi”, joten miksi Sanni Franssi on usein samanlaisessa yhteydessä ”naisjalkapalloilija”?
Tarkkaile myös, onko käyttämäsi kieli johdonmukaista. On edelleen todella yleistä, että lajeista puhuttaessa miehisyys on perusyksikkö ja nainen siitä poikkeus: pelataan ”jääkiekon MM-kisat” ja ”naisten jääkiekon MM-kisat”.
4: Testaa viestintää korvaamalla sen tekijä
Yksi parhaista keinoista huomata sukupuolittuneet ja arvottavat tavat viestiä on vaihtaa siitä jokin osa ja makustella, kuulostaako uusi sisältö jollakin tavalla oudolta. Olemme niin tottuneita siihen, että naisia kutsutaan ”reippaiksi” ja miehiä ”karskeiksi”, että emme välttämättä edes huomaa käyttävämme tiettyjä ilmaisuja ja kerronnan keinoja vain tiettyä sukupuolta kuvaillessa. Vai miltä kuulostaisi tämä kuvitteellinen jutun aloitus:
”Hiljattain uransa päättänyt taskuraketti Mikko Koivu on yksi Suomen menestyneimmistä miesjääkiekkoilijoista. Haastatteluun aina yhtä iloinen Koivu saapuu yllään sininen mohairneule.”
5: Kiinnitä huomiota kuvavalintoihin
Kuva välittää enemmän kuin tuhat asiaa arvomaailmasta. Urheiluun sisäänrakennettu liike antaa huikeita mahdollisuuksia esittää kaikenlaisia ihmisiä aktiivisina toimijoina ja stereotypioista karsittuna.
Jos ei ole varaa kuvata tai kuvauttaa itse kaikkea materiaalia, on turvauduttava verkon kuvapankkeihin. Niiden kuvien käyttämisessä kannattaa olla tarkkana. Tämän jutun kuvituksena on otos kuvista, joita eräs kuvapankki tarjoaa miesten ja naisten tenniksen hakusanoilla. Tällaisten asenne-erojen tunnistaminen on yksi helpoimpia tapoja edistää yhdenvertaisuutta omassa viestinnässä.
Lisää lukemista ja hyödyllistä tietoa:
SUEK: Yhdenvertaisuus urheilussa
Gender Equality in Sport – Finland
Toolkit for Gender Sensitive Communication
