Vieraskynä
Mitä tasaisempi liigan kilpailuasetelma, sitä enemmän faneja ja kaupallistamisen mahdollisuuksia. Akseli Tarino kertoo, mitä data paljastaa meille kilpailullisesta epätasapainosta Valioliigassa ja Teemu Pukin maalien arvosta.
Aloitin syksyllä 2020 vuoden kestävät urheiluliiketoiminnan maisteriopinnot Loughborough’n yliopistossa, joka on valittu neljä vuotta putkeen maailman parhaaksi kouluksi urheiluun liittyvien tutkintojen saralla. Tässä juttusarjassa kerron opinnoista Lontoossa ja jaan niiden aikana syntyneitä oivalluksia.
Data on tärkeässä roolissa urheiluliiketoiminnan maisteriohjelmassamme. Kurssitöissä yli aiherajojen kannustetaan datan keräämiseen, analysoimiseen ja esittämiseen visuaalisesti houkuttelevalla tavalla. Datan avulla saimme myös huomata, kuinka tärkeää tasapuolinen kilpailuasetelma on urheilusarjojen kaupallistamiselle.
Tasaisuus kiinnostaa ja myy
Urheilustatistiikan ja analytiikan kurssilla syvennyimme eri urheilusarjojen väliseen ja sisäiseen kilpailuun. Aihetta tarkasteltiin esimerkiksi palkintorahojen ja TV-tulojen jakamisen kannalta sekä analysoimalla, miten palkkakatoilla, suljetutuilla sarjajärjestelmillä tai pohjoisamerikkalaisista sarjoista tutuilla varausjärjestelmillä voidaan vaikuttaa sarjan kilpailulliseen epätasapainoon.
Saimme huomata, että sarjan tasaisuuden varjeleminen lisää fanien mielenkiintoa sarjaa kohtaan, mikä vuorostaan auttaa sarjan kaupallistamisessa. Mikäli yksittäisten otteluiden tai sarjan lopputuloksen ennakoiminen on helppoa, kilpailulliseen epätasapainoon pitää tavalla tai toisella puuttua, sillä tasaisuus kiinnostaa ja myy. Ylivoima siis tässä tapauksessa vie mielenkiinnon.
Mikä on maalin arvo?
Tutkintokokonaisuuteemme kuuluu urheiluaiheisen pro gradu -työn tekeminen. Tutkielman voi tehdä käytännössä mistä vain aiheesta urheilun saralla. Eräs viime syksynä valmistunut opiskelija tutki työssään ”The Economics of a Premier League Goal” maalin arvoa Englannin Valioliigassa vuosien 2009–2019 aikana perustuen Valioliigan maksamiin palkintorahoihin.
Tutkimuksen mukaan yhden maalin arvo nousi 10 vuoden aikana jopa 190 prosenttia, ja yhdestä maalista saatu tulo kaudella 2018–2019 oli keskiarvoltaan noin 2,5 miljoonaa puntaa (eli noin 2,8 miljoonaa euroa).
Tällä laskutavalla Teemu Pukin yhdentoista maalin arvo Norwichille kaudella 2019–2020 olisi karkeasti arvioituna 27,5 miljoonaa puntaa. Aika hyvin pelaajalta, joka saapui seuraan ilman siirtokorvausta! Tosin Pukin maalit olivat vielä huomattavasti arvokkaampia, sillä samalla kun seuroille maksetut palkintorahat massiivisten TV-sopimusten myötä ovat kasvaneet, häntäpään joukkueiden pisteet ja maalimäärät ovat vastaavasti pudonneet.
Valioliigasijoituksen perusteella maksettujen palkintorahojen (johon sisältyvät myös TV-sopimuksista saadut rahat) lisäksi joukkueet toki saavat tuloja muista lähteistä, kuten sponsoroinnin ja yhteistöiden kautta, ottelupäivän tuloista ja mahdollisista peleistä kansainvälisillä kentillä.
Tulot jakautuvat epätasaisesti
TV-tuloja ei kuitenkaan jaeta tasaisesti seurojen välillä Euroopan isoimmissa jalkapallosarjoissa, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa. Tämä vaikuttaa eritoten heikommin menestyvien joukkueiden tulovirtoihin.
Valioliigassa kaudella 2018–19 palkintorahojen suhde organisaation muihin tuloihin oli TOP 6 -joukkueilla 30 prosenttia, kun muilla joukkueilla se oli keskiarvoltaan jopa 76 prosenttia. Tämän takia voidaankin miettiä, olisiko eurooppalaisessa jalkapallossa tulevaisuudessa aihetta esimerkiksi palkkakatolle tai TV-tulojen tasaisemmalle jakamiselle, jotta joukkueiden tuloeroja pystytään kaventamaan ja näin ollen edistämään sarjan tasaisuutta.
Leicesterin yllätysmestaruudesta kaudella 2015–16 huolimatta joukkueiden kasvavat taloudelliset tuloerot alleviivaavat Valioliigan kilpailullista epätasapainoa, jonka on ennustettu edelleen kasvavan etenkin TOP 6 -joukkueiden osalta.
Muuttuvatko sarjajärjestelmät Suomessakin?
Vaikka teorian tasolla kiinnostavuuden tulisi laskea joukkueiden taso- ja tuloerojen kasvaessa, on syytä kuitenkin huomioida, että isoimmat eurooppalaiset jalkapallosarjat solmivat jatkuvasti kaikkien aikojen suurimpia TV-sopimuksia. Tuote siis näyttää kiinnostavan tästä huolimatta.
Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten tuloerojen vaikutukset näkyvät kilpailullisuudessa, mitkä ovat Brexitin pitkäaikaisvaikutukset Valioliigaan sekä mahdollisten superliigojen muodostumisen kohtalo.
Suomessakin jääkiekon suhteen ikuinen keskustelunaihe on Liigan suljettu sarjajärjestelmä. Koronaviruksen aiheuttamien seurojen talousvaikeuksien myötä Liigakin saattaa tulevaisuudessa joutua muuttamaan sarjajärjestelmäänsä. Nousisiko tuotteen kiinnostavuus ja kilpailullisuus, mikäli joukkueiden lukumäärää pääsarjassa vähennettäisiin ja nousukarsinnat tuotaisiin takaisin?
Akseli Tarino
Kirjoittaja on urheiluun ja sen ympärillä pyörivään bisnekseen intohimoisesti suhtautuva urheiluliiketoiminnan maisteriopiskelija.
