1: Ole mukana hetkissä ja tuota jatkuvasti sisältöä

Moni brändi satsaa isoissa kisoissa näyttävään ennakkomarkkinointiin ja suureellisiin videoihin. Pitkien kisojen aikana tarvitaan kuitenkin toistoa ja jatkuvaa sisältöä brändivideoiden tueksi.

Urheilun suola on sen arvaamattomuus ja käsikirjoittamattomuus, mikä tarjoaa sisällöntuotannolle mainiot puitteet koko kisojen läpi. Olutbrändi Budweiser on mukana kisoissa jättimäisillä mainoskampanjoilla mutta nostaa somekanavissaan pitkin kisoja esiin myös yksittäisiä pelaajia ja näiden suorituksia.

Verkkoyhtiö EE:n ja Englannin maajoukkueen yhteistyön kulmakivi on pelaajien emännöimä hyväntuulinen kisastudio Lionesses Down Under, josta leikataan tietenkin myös lyhyitä someystävällisiä klippejä.

2: Vie urheilu ulos kontekstistaan

Urheilumarkkinoinnin ei tarvitse rajautua vain urheilun kontekstiin. Kun suuressa osassa markkinointia ollaan pallokentällä ja totisen pelin tuoksinassa, on helppo erottautua massasta poikkeavalla tyylillä ja leikkisyydellä.

Nike kunnioittaa uransa päättävää tähtipelaaja Megan Rapinoeta trendikkään kasarihenkisellä animaatiolla.

Weetabixin somesisällöissä hyödynnetään Englannin pelaajien rennompaa puolta. Someklippi jatkaa Weetabixin suuren mediakampanjan tarinaa, jossa muropalikoista askarrellaan hahmoja.

3: Tuo arvot rohkeasti keskiöön

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat läsnä monessa markkinointilähdössä. Johnnie Walker -viskibrändi ja näyttelijä Hannah Waddingham kehottavat kaikkia katsomaan enemmän naisten urheilua. Faneille tarjotaan myös Waddinghamin uutiskirje, joka muistuttaa tulevista otteluista.

Epätasa-arvo ja naisten jalkapallon historia ovat monen kampanjan keskiössä. Kisojen vaikuttavimmasta markkinointilähdöstä vastasi Ranskan Orange, jonka videota on jo monin paikoin ehditty tituleerata kaikkien aikojen parhaaksi urheilumainokseksi.

Haluatko pysyä kärryillä urheilumarkkinoinnin tuoreimmista trendeistä? Mene LinkedIniin ja tilaa Viikon poiminnat!

The post Jalkapallon MM: Varasta nämä markkinointi-ideat appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Vuoteen 2021 verrattuna kasvua tuli huimat 20 %.

Urheilun osuus sponsorointikakusta on lähes kaksi kolmasosaa, 167 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli hieman yli 15 prosenttia. Panostukset urheilusponsorointiin olivat viime vuonna viisi miljoonaa euroa enemmän kuin aiempana huippuvuonna 2019.

17 % yrityksistä aikoo kasvattaa sponsorointipanostuksia vuonna 2023. Yli puolet yrityksistä aikoo pitää ne ennallaan.

”2022 oli vaikeista lähtökohdista huolimatta voimakkaan kasvun vuosi. Odotukset tuleville vuosille kasvun osalta ovat huomattavasti varovaisempia. Inflaatio ja taloudenyleisen tilanteen vaikutukset painavat odotuksia voimakkaasti” sanoo barometrin tehneen Sponsor Insightin Klaus Virkkunen.

Vuosittainen Sponsorointibarometri toteutettiin yritys- ja oikeudenomistaja kyselynä. Sponsorointibarometri on Suomen virallinen sponsoroinnin määrää mittaava tutkimus. Tutkimuksen ja analyysin toteuttaa Sponsor Insight Sponsorointi & Tapahtumat ry:n toimeksiannosta. Tarkemmat tiedot barometristä löytyvät täältä.

Lisää tuoretta tutkittua tietoa suomalaisesta urheilumarkkinoinnista löydät Urheilumarkkinointi 2023 -raportista

The post Sponsorointibarometri 2022: Panostukset urheiluun kasvoivat 15 prosenttia appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

1: Parhaat sisällöt tehdään kohderyhmien sijaan yhteisöille

Toimivimmat somesisällöt luodaan ja jaellaan nyt yhteisöille, ei kasvottomille massoille tai markkinoinnin laatimille, tarkkaan rajatuille ostajapersoonille. Kun viesti suunnataan yhteisölle, on siinä mukana enemmän tunnetta ja sitouttavuutta. Kylmien ostokehotusten aika on ohi.

Markkinoija: Urheilijoiden yhteisöt ovat poikkeuksellisen sitoutuneita, mikä tekee niistä ennennäkemättömän kiinnostavia myös markkinoijille. Valitse vaikuttajamarkkinoinnin lähtöihin urheilijoita, jolla on sitoutunut ja uskollinen yleisö, mutta muista vaalia yhteisöllisyyttä myös omissa kanavissa. Tässä työssä urheilijoista voi olla paljon hyötyä.

Urheilija: Ota selvää, keitä seuraajasi ovat ja mikä on heille tärkeää. Rakenna yhteisöäsi arvojen, kiinnostavien sisältöjen ja vuorovaikutuksen avulla. Muista, että some on kaksisuuntainen alusta, ei vain keino kertoa omista urheilusuorituksistasi! 

2: Aitous kiinnostaa ja sitouttaa

Aitous on kovaa valuuttaa sosiaalisessa mediassa. Yleisöön vetoaa huippuunsa hiotun somepresenssin sijaan rehellisyys ja oikea ihminen kiiltävän sisällön takana. Kaunistelemattomien tuokiokuvien sovellus Be.real nousi suureen suosioon loppuvuodesta 2022, ja samanlaisia, editoimattomia hetkiä mahdollistavia työkaluja alkaa ilmestyä muillekin alustoille.

Markkinoija: Panosta aitouteen myös vaikuttajavalinnoissa. Älä katso pelkkää seuraajamäärä vaan ota huomioon myös sitouttavuus.

Urheilija: Tuo persoonaasi ja aitoa elämääsi esille entistä tehokkaammin. Hyödynnä kaikki urheiluun erottamattomasti liittyvät suuret tunteet, vastoinkäymiset ja onnistumiset.

3: Nopeat reaktiot ovat somessa kultaa

Someyleisöt haluavat sisältöä entistä nopeammin, jopa livenä tapahtumien keskeltä. Moni seuraa urheilua perinteisen lineaarisen TV-lähetyksen sijaan somessa ja haluaa nähdä parhaat palat nyt, ei tuntien päästä. Jalkapallon miesten MM-kisoissa mediatalojen apuna oli jo tekoäly, joka editoi ja julkaisi parhaita paloja peleistä someen lähes reaaliajassa.

Markkinoija: Tartu kumppaniurheilijan menestyksen hetkeen reaaliajassa, älä onnittele vasta monta päivää myöhemmin. Suunnittele julkaisuja etukäteen mutta jätä myös varaa urheilun mukanaan tuomille yllätyksille.

Urheilija: Tao rautaa silloin kun se on kuumaa. Uudet fanit etsivät sinut somesta huippuhetkien aikana, joten varmista, että tarjolla on tuoretta sisältöä, johon uudet seuraajat voivat reagoida. Jos aikaa sisältöjen tekemiseen kilpailun tai turnauksen tuoksinassa ei ole, tee sisältöä etukäteen tai pyydä jotakuta ottamaan kanavat haltuun siksi aikaa.

4: Maksettu mainonta jatkaa kasvuaan

Etenkin yritysten on entistä hankalampi saada orgaanista näkyvyyttä somekanavissa. Vaikuttajamarkkinointi onkin noussut tärkeäksi keinoksi päästä kiinnostavien yleisöjen äärelle. Maksettua mainontaa hyödynnetään myös urheilumarkkinoinnissa entistä enemmän.

Markkinoija: Muista budjetoida riittävästi myös maksettuun mainontaan. Buustaa parhaiten toimivia sisältöjä niin vaikuttajan kuin brändin kanavissa.

Urheilija: Sinun ei tarvitse olla somemainonnan ammattilainen, mutta on hyvä ymmärtää sosiaalisen median mekanismit ja tutustua analytiikkaan niin, että tiedät millaisista yleisöistä yhteisösi koostuu. Jos et ole vielä tehnyt tileistäsi sisällöntuottajatilejä eri kanavissa, nyt on korkea aika.

5: Uudet kaupallistamisen tavat nousevat

Urheilijoilla on kunnianhimoisia tavoitteita, ja moni tähtää korkealle myös sisällöntuotannossa. Suosituin tapa kaupallistaa oma some on tehdä vaikuttajamarkkinointia, mutta eri somealustat tarjoavat entistä monipuolisempia tapoja tienata sisällöillä.

Markkinoija: Aseta urheilumarkkinoinnille kunnianhimoiset tavoitteet. Parhaimmillaan myös markkinoijan sisältö on niin hyvää, että yleisö haluaa maksaa siitä. Ole myös ensimmäisten joukossa mukana urheilijoiden kaupallistamissa sisällöissä.

Urheilija: Panosta sisällössä laatuun ja sitouttavuuteen ja tutkaile rohkeasti uusia kaupallistamisen keinoja. Kokeile rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja.

Haluatko vinkkejä ja inspiraatiota urheilijan someen? Seuraa meitä Instagramissa!

Tutustu 10.team-alustaan

The post <strong>Yhteisöt, nopeat reaktiot ja muut urheilumarkkinoinnin sometrendit 2023 – nappaa vinkit urheilijoille ja markkinoijille!</strong> appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Tämän viikon torstaina juhlitaan jälleen suomalaista urheilua. Urheilugaalassa palkitaan huikean urheiluvuoden 2022 ikimuistoisimpia hetkiä ja palkitaan alan toimijoita.

Urheilugaalan yksi tämän vuoden teemoista on urheilijoiden vahva ääni. 2022 tullaankin muistamaan vuotena, jolloin moni urheilija löysi äänensä ja käytti sitä urheilun mahdollisuuksista ja haasteista keskustelemiseen sekä ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien kaltaisten yhteiskunnallisten asioiden esiin nostamiseen.

”Urheilijoiden vahva ääni on valtava mahdollisuus niin urheilijoille itselleen kuin koko suomalaiselle urheilulle. Urheilijat voivat nostaa esiin tärkeitä asioita, vaikuttaa mielipiteisiin ja myös houkutella ihmisiä katsomoihin, mikä sataa koko urheiluyhteisön laariin”, pohtii 10.fin Erkko Simsiö. 10.fi on Urheilugaalan kumppani.

Vahva urheilijabrändi on tärkeä ansaintakeino

Simsiön mukaan urheilijat ovat entistä taitavampia hyödyntämään näkyvyyttään ja suosiotaan myös kaupallisesti. Yhä useampi urheilija panostaakin nyt urheilijabrändin rakentamiseen ja läsnäoloon sosiaalisessa mediassa.

”Sosiaalinen media tarjoaa urheilijoille tärkeän kanavan vaikuttaa ja saada lisätuloja. 

Sen avulla voi myös oppia uusia, työelämässä tärkeitä taitoja ja vahvistaa verkostoja, jotka ovat arvokkaita urheilu-uran jälkeisessä elämässä.”

Moni urheilija on löytänyt oman äänensä juuri sosiaalisen median kanavissa. Urheilijoista on kuoriutunut taitavia viihdyttäjiä, syvällisiä keskustelijoita ja eteviä sisällöntuottajia. 

”Creator economy eli sisällöntuottajien talous on ilmiö, joka tulee varmasti nousemaan vahvasti esiin myös suomalaisten urheilijoiden keskuudessa. Maailmalla urheilijat ovat jo perustaneet omia mediayhtiöitään ja tehneet sisällöistä merkittävää liiketoimintaa, ja samaa tullaan varmasti näkemään myös Suomessa”, Simsiö pohtii.

Aitous ja vaikuttavuus houkuttavat myös markkinoijia

Myös markkinoijat ovat kiinnostuneet urheilijoiden vahvan äänen hyödyntämisestä. Urheilijat tavoittavat mielenkiintoisia ja erittäin sitoutuneita yleisöjä, jotka houkuttelevat etenkin vaikuttajamarkkinointia tekeviä yrityksiä.

”Brändit arvostavat nyt aitoutta. Urheilijat ovatkin nousemassa perinteisten sosiaalisen median vaikuttajien rinnalle yritysten tärkeiksi kumppaneiksi. Markkinoijat pitävät urheilijoita aitoina ja helposti lähestyttävinä persoonina, joiden kautta löytyy tie uusien, kiinnostavien yleisöjen pariin.”

Simsiö muistuttaa, että urheilijat ovat paljon muutakin kuin urheilijoita. Yhteistyön urheilijoiden kanssa ei siis tarvitse rajoittua urheiluun liittyviin aiheisiin. Yhä useampi urheilija tuokin sosiaalisessa mediassa esille myös elämänsä muita puolia sekä itselleen tärkeitä aiheita.

”Meiltä on tähän asti puuttunut markkinapaikka, jonka kautta urheilijoiden vahva ääni voidaan valjastaa helposti sekä urheilijoiden että brändien eduksi. Tätä puutetta olemme lähteneet paikkaamaan rakentamalla 10.team-alustan, joka tekee yhteistyöstä helppoa ja tuloksellista kaikille osapuolille.”

Tutustu 10.team-alustaan

Vinkkejä urheilijan äänen kehittämiseen ja tunnelmia Urheilugaalasta löydät Kympin Instagramista!

The post Urheilijan vahva ääni kantaa pitkälle appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Sota, ilmastonmuutos, ihmisoikeuksien polkeminen. Siinä urheiluvuoden(kin) suurimmat puheenaiheet. Jos joku vielä uskoi että urheilua ja politiikkaa ei sovi sekoittaa, kulunut vuosi on viimeistään osoittanut, että urheilu ei todellakaan ole muusta maailmasta erillinen saarekkeensa, jossa voi porskuttaa eteenpäin kuin mikään ei olisi perustavanlaatuisesti muuttunut.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa markkinoijan näkökulmasta? Onko urheilusta tullut riskibisnestä? Otetaanpa selvää.

Sota laittoi urheilun ja sponsorit luupin alle

Talviolympialaiset oltiin saatu hädin tuskin taputeltua, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Siinä missä Pekingissä venäläisurheilijat vielä kilpailivat ilman maatunnuksia, sodan alettua venäläiset joukkueet ja urheilijat suljettiin pois kaikkialta urheilussa – lähestulkoon. Vaikka jääkiekon NHL ilmoitti heti katkaisevansa kaiken yhteistyön venäläiskumppaneiden kanssa, venäläiset pelaajat Putin-mielisen Aleksandr Ovetškinin johdolla pyörivät edelleen taalajäillä kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sodalla on ollut kauaskantoisia seurauksia, jotka tuntuvat niin kuluttajien kuin brändien lompakoissa. Kumppanuuksien riskit eivät urheilussa realisoidu ehkä yhtä railakkaasti kuin Fortumilla Uniper-kauppojensa kanssa, mutta monen sponsorin ja urheilutoimijan pakka meni uusiksi, kun siteitä itään ruvettiin katkomaan rivakasti.

Sodan harvoja positiivisia seurauksia on, että kumppanuuksia on alettu arvioida entistä kriittisemmällä silmällä ja riskejä huolellisemmin analysoiden. Tämä toivottavasti muistetaan myös, kun sota (toivottavasti pian) Ukrainan voittoon päättyy.

Ilmastonmuutos uhkaa niin kesä- kuin talvilajeja

Juuri päättyneessä COP27-ilmastokokouksessa tunnelmat olivat synkät. Mittaushistorian ennätystuloksia on paukuteltu joka puolella maailmaa, ja moni kokee, että tämä iso peli on jo hävitty.

Ilmastonmuutoksen riskit ovat realisoituneet myös urheilussa. Jo nyt kuumuus ja sään ääri-ilmiöt pakottavat perumaan harjoituksia ja otteluita. Talvella on usein niin lämmintä, ettei tykkilumestakaan ole aina apua. Suomalaisista lumilajien urheilijoista yli puolet kertoo olevansa huolissaan oman lajinsa ja elinkeinonsa tulevaisuudesta.

Myös urheilufanit ovat havahtuneet ilmastonmuutoksen merkittävyyteen. Kumppanuuksia tarkastellaan entistä kriittisemmällä silmällä, ja viherpesuun puututaan herkästi. Hyvänä esimerkkinä tästä on viikkokausia otsikoissa roikkunut British Cyclingin ja öljy-yhtiö Shellin nollapäästöjä tavoitteleva kumppanuus, joka johti suureen halooseen ja liiton puheenjohtajan eroon.

Qatarissa otetaan mittaa ihmisoikeuksista ja markkinoijien arvoista

Nyt maailman katse on kääntynyt Qatariin, jossa järjestetään ennätyksellisen kalliit jalkapallon miesten MM-kisat. Koko kisaprojekti on ollut skandaalien värittämä, aina kisojen myöntämisen lahjusvyyhdistä rakentamisen aikana kuolleisiin tuhansiin vierastyöläisiin. Kisahuuma on ollut kortilla niin fanien, pelaajien kuin yritysten puolella.

Brändien arvoista otetaan nyt tosissaan mittaa. MM-kisojen ja Fifan kumppanit ovat, varsin ymmärrettävästi, olleet poikkeuksellisen hiljaa ja yrittäneet etäännyttää mainontaansa Qatarista ja sen valtaapitävistä. Moni brändi on haistanut mahdollisuuden korostaa omia arvojaan mainostamalla sitä, kuinka ne eivät ole kisojen kumppaneita.

10.fi seuraa Qatarin MM-kisojen markkinoinnin ilmiöitä koko kisojen ajan. Sportswashing-lähtöjen sijaan keskitymme kriittisiin kannanottoihin, asiantuntijoiden analyyseihin ja antimainoslähtöihin.

Uskaltaako markkinoija pistää enää rahaa urheiluun?

Vuosi ei siis ole ollut helppo, edes urheilumarkkinoinnissa. Uskaltaako urheiluun enää lähteä, kun dopingkohujen tai huonon mitalisadon sijaan pitääkin murehtia sotaa ja ilmastoa ja ihmisoikeuksia?

Uskon vakaasti, että urheilu on brändille uhka tai mahdollisuus – riippuen siitä, kenen kanssa ja millä näkökulmalla kumppanuuksia tehdään. Arvot ja kumppanien valinta korostuvat entisestään, kun maailma on kaaoksessa ja yleisöt entistä tiedostavampia.

Tässä kolme tapaa onnistua urheilussa hankalinakin aikoina:

1. Toimi arvojesi mukaan. Yleisö seuraa yhä herkemmällä korvalla yritysten toimia. Jos juhlapuheissa on luvattu toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisoikeuksien kehittämiseksi, ei näytä kovin hyvältä, jos korporaation sikariporras lentää pääsponsorin ominaisuudessa yksityiskoneella Qatariin vilkuttelemaan VIP-aition parvekkeelta öljypohattojen kanssa.

2. Valitse kumppanit tarkoin. Oikeiden yhteistyökumppaneiden valinta korostuu entisestään alati muuttuvassa maailmassa. Pieni due diligence tai riskikartoitus ei välttämättä ole haitaksi urheilukumppanuuksia tehdessäkään. SportsPro Median tuoreen listauksen mukaan erityisen riskialttiita kumppaneita ovat Qatarin ja Saudi-Arabian kaltaiset toimijat sekä monenkirjavat kryptovaluuttaoperaattorit. Jälkimmäisiin liittyvistä riskeistä hyvä osoitus saatiin viime viikolla, kun Miami Heat laski muutamassa päivässä romahtaneen FTX-kryptopörssin logon areenansa katolta – alle kaksi vuotta 19-vuotisen sopimuksen käynnistymisestä.

3. Tee konkreettisia tekoja. Suuret järisyttävät tapahtumat paitsi aiheuttavat halua toimia myös synnyttävät kyynisyyttä. Sinikeltainen Facebook-profiilikuva tai lupaus toimia ilmaston hyväksi eivät riitä tiedostaville kuluttajille. Brändeille urheilun isot haasteet ovat myös suuri mahdollisuus. Yrityksillä on usein urheilutoimijoita vahvempaa osaamista esimerkiksi vastuullisuus- ja vaikuttavuustoimissa, joten hynttyiden yhteen lyöminen voi olla molempia huimasti hyödyttävä liitto.

Muistetaanhan fanitkin?

Urheiluyhteisöllä on siis vielä petrattavaa ja sponsoreilla pohdinnan paikka, millaisiin kumppanuuksiin rahaa kannattaa pistää. Urheilun vastuullisuus- ja arvokeskusteluissa unohdetaan kuitenkin usein yksi tärkeä osapuoli: fanit eli me kuluttajat. 

Sosiaalista mediaa ja uutisvirtaa doomscrollatessa voi tuntua, että itsellä ei ole mitään osaa ja arpaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Sodan kulkuun tai Qatarin siirtotyöläispolitiikkaan ei tavan penkkiurheilija todennäköisesti pysty suoraan vaikuttamaan, mutta moneen asiaan kyllä: Voimme kertoa yrityksille, jos kumppanuus kaihertaa tai tuntuu viherpesulta tai muilla tavoin tympeältä. Äänestää jaloillamme ja tehdä vastuullisia valintoja silloin kun voimme, esimerkiksi pienentää omaan fanin hiilijalanjälkeämme. Seurata ja kannustaa hankalia asioita esiin tuovia urheilijoita.

Brändit ovat mukana urheilussa yleisöjen takia. Se tarkoittaa, että faneilla on yhdessä paljon valtaa. Deloitten tutkimuksen mukaan vastuullisuuden merkitys kulutuspäätöksissä on jyrkässä nousussa. Uskon, että vuonna 2023 yritykset, urheilu ja fanit tekevät yhdessä maailmasta vähän paremman paikan.

Onko brändilläsi kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet tai kestävään kehitykseen liittyviä palveluita? Urheilu tarjoaa luontevan ja tehokkaan alustan muutoksen ajamiseen. Me jeesaamme sopivien kumppanien löytämisessä.

Ota yhteyttä

Lataa Urheilu brändinrakennuksessa -opas

The post Onko urheilu brändeille riski? appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Helteeseen pyörtyviä maratoonareita. Tykkilumesta askarreltuja pehmeitä latuja. Rankkasateiden takia peruttuja jalkapallo-otteluita.

Urheilijat ovat havahtuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton kesällä 2022 tekemän selvityksen mukaan yli 70 prosenttia urheilijoista on hyvin tai äärimmäisen huolissaan ilmastonmuutoksesta. Heitä huolestuttavat sekä ilmastonmuutos ylipäätään että lämpenevän ilmaston vaikutukset omaan lajiin ja elinkeinoon.

Samanlaisia tuloksia on saanut myös ilmastojärjestö Protect Our Winters Finland. Sen loppuvuodesta 2022 julkaistun selvityksen mukaan suomalaisista lumilajien urheilijoista lähes kaksi kolmasosaa on kohtalaisen tai hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta.

”Vastaajista isompi osa oli huolissaan ilmastonmuutoksesta yleisesti kuin omassa lajissaan. Vain yhdeksän prosenttia kertoo, että ei ole lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta”, kertoo POW Finlandin toiminnanjohtaja Noora Vihervaara.

POW:n kyselyyn vastasi reilut 130 suomalaista maastohiihtäjää, ampumahiihtäjää, lumilautailijaa, alppihiihtäjää, mäkihyppääjää ja yhdistetyn urheilijaa. Hieman yli puolet heistä kertoi olevansa kohtalaisen tai erittäin huolissaan oman lajinsa tulevaisuudennäkymistä.

Urheilija voi olla ilmaston epätäydellinen puolestapuhuja 

Mitä urheilija voi sitten tehdä, jos ilmastonmuutos ahdistaa?

Vihervaara muistuttaa, että urheilu ei ole muusta maailmasta erillinen saareke, vaan urheilijoiden ilmastotoimet ovat samanlaisia kuin kenen tahansa muunkin: oman hiilijalanjäljen pienentämistä, ilmaston puolesta puhumista ja muutoksen rakentamista.

Moni urheilija kokee, että ilmastohuolet ja oma urheilu-ura ovat ristiriidassa keskenään. Urheilun päästöistä merkittävä osa tuleekin liikkumisesta: Sitran selvityksen mukaan urheilun ja liikunnan yhden harjoituskerran päästöistä keskimäärin yli puolet liittyy liikenteeseen. Huippu-urheilussa tähän päälle tulevat lentäen tehdyt harjoitus- ja kisamatkat.

Vihervaaran mukaan etenkin silloin, kun omat päästöt ovat isot, pitää olla aktiivinen muutoksen aikaansaamiseksi.

”Eihän yksittäinen työntekijä yrityksessäkään pysty muuttamaan koko yritystä, mutta aina voi alkaa muuttaa yhteisöä. Pitää vaikuttaa urheilun rakenteisiin, fanien asenteisiin ja kaikkeen muuhun. Mutta isoin juttu on puhua asiasta ääneen.”

Vihervaara lohduttaa, että urheilijan ei tarvitse olla itse täydellinen nostaakseen ilmastonmuutoksen esille. POW:ssa puhutaankin epätäydellisistä ilmaston puolestapuhujista.

”Jos odotamme, että olemme täydellisiä ennen kuin rupeamme puhumaan asioista, yhteiskunnan rakenteet eivät muutu. Ja jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan ihmiset mukaan. Ja siinä urheilijalla on ihan mielettömän tärkeä rooli.”

Urheilijat hyödyntävät kanaviaan nyt aktivismiin

Urheilijat ovat aina olleet Protect Our Wintersin kansainvälisen ilmastoliikkeen keihäänkärki. Vihervaaran mukaan ilman heitä järjestön näkyvyys olisi aivan toisenlainen.

”Urheilijoiden avulla POW:n ilmastoviesti on saatu tasolle jolla se on. Toki taustalla on paljon asiantuntijoiden työtä, mutta urheilijat ovat todella tärkeässä roolissa”.

Urheilijoista onkin tullut yhä useammin urheilija-aktivisteja, jotka hyödyntävät kanaviaan ja näkyvyyttään itselleen tärkeiden asioiden esiintuomiseen.

Suomalaisista urheilijoista tässä ovat kunnostautuneet etenkin ilmastoteemoja esiin tuova lumilautailija Enni Rukajärvi, joka on mukana myös POW Finlandin toiminnassa, sekä jalkapalloilija Tim Sparv, joka on saanut kansainvälistä tunnustusta kannanotoistaan Qatarin jalkapallon MM-kisojen ihmisoikeustilanteeseen.

”Urheilijoiden isoin voima on nimenomaan urheilun yhteen tuova voima. Se yhdistää erilaisista taustoista tulevia ja erilaisissa vaiheissa ilmastoajatuksissaan olevia ihmisiä”, Vihervaara pohtii.

Ovatko urheilijat yksin ilmastohuoliensa kanssa?

Suomalaisurheilijat kokevat usein olevansa yksin ilmastohuoliensa kanssa. POW:n kyselyyn vastanneista urheilijoista moni kertoo olevansa ainut, joka puhuu asiasta omassa seurassaan.

”On entistä tärkeämpää, että urheilijat ylipätään puhuisivat ilmastonmuutoksesta ja nostaisivat sitä esille myös omissa seuroissaan, jotta ymmärretään, että ilmastonmuutos oikeasti koskettaa myös meidän lajeja.”

Ilmastonmuutos uhkaa monien urheilulajien tulevaisuutta. Kun talvet muuttuvat entistä lauhemmiksi, ei tykkilumikaan ole enää kaikkialla lumilajien pelastus. Kesälajeissa taas arvaamattomat sääilmiöt ovat jo nyt terveysriski. Erään yhdysvaltalaisarvion mukaan vuonna 2050 eri lajit saattavat joutua perumaan jopa 30–50 harjoituspäivää vuodessa liian kuumien olosuhteiden vuoksi.

Urheilumarkkinoinnin ja yritysvastuun asiantuntija Kimmo J. Lipponen kertoo Kympillä-podcastin seitsemännessä jaksossa, että ilmastotyö on sekä haaste että mahdollisuus urheilulle.

”Tietoisuus on lisääntynyt aika lailla, mutta en usko että me urheilujärjestelmässä ihan vielä ymmärrämme, mistä ilmastonmuutoksessa ja luontokadossa on kyse. Tarvitaan lisää faktoja ja tietoa, mutta myös konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä voidaan tehdä.”

Lipposen mukaan liikkuminen ja urheilupaikkojen rakentaminen ovat tärkeitä kohteita urheilun oman hiilijalanjäljen pienentämisessä. Urheilijoilla taas on merkittävä rooli urheilun arvolähettiläinä.

”Meillä on sosiaalinen media, joka antaa suorat kanavat siihen, että omaa ääntä voi käyttää.”

Urheilijat haluavat nyt ilmastoystävällisiä kumppanuuksia

Myös Vihervaaran mukaan urheilussa on monia kohtia, joissa voidaan tehdä parempia päätöksiä. Yksi näistä on markkinointi.

”Urheilu antaa paljon tilaa oman päästöintensiivisyydensä lisäksi fossiili-intensiiviselle mainonnalle.”

Maailmalla keskustellaan tällä hetkellä kiivaasti fossiilimainonnan kieltämisestä. Ranskasta tuli syksyllä Euroopan ensimmäinen maa, jossa kielletään fossiilisilla polttoaineilla toimivien energiatuotteiden mainostaminen.

Niukkojen budjettien kanssa kamppailevia urheilutoimijoita fossiilimainonnan kielto saattaa hirvittää – etenkin kun energia- ja autoyhtiöt ovat lisäämässä panostuksiaan sponsorointiin lähivuosina.

”Urheilussa, kuten monessa muussakin, raha on tiukassa, ja ajatellaan mitkä riskit ovat jos jätetään kumppani ottamatta. Mutta ajattelen että eivätkö riskit ole isommat, jos niitä päätöksiä ei tehdä, varsinkin pitkällä aikavälillä?” Vihervaara kysyy.

Hyvä esimerkki kumppanuuteen liittyvästä riskistä nähtiin aiemmin tänä syksynä, kun niin urheilijat, pyöräilyfanit kuin kansalaisjärjestöt nostivat äläkän Britannian pyöräilyliiton ja öljy-yhtiö Shellin kumppanuudesta. Yhteistyö koettiin vahvasti viherpesuksi – etenkin kun kumppanuuden kerrottiin siivittävän liiton tietä kohti nettonollapäästöjä. Muutama viikko kahdeksanvuotisen kumppanuuden julkistamisen jälkeen British Cyclingin toimitusjohtajan Brian Facerin kerrottiin eroavan tehtävästään.

Vihervaara toivoo, että urheilijoiden ja urheilun kumppaneina nähtäisiinkin entistä enemmän ilmastonmuutosta vastaan taistelevia yrityksiä, joiden liiketoiminta on osa ilmastokriisin ratkaisuja.

”Siellä on mieletön muutosmahdollisuus ja potentiaali ottaa uutta asiakaskuntaa haltuun. Myös urheilijat usein sanovat, että valitsisivat mieluummin ilmastoystävällisiä kumppanuuksia.”



Lisää luettavaa:
Vastuullisuudesta on tullut urheilun edellytys
Urheilija-aktivismi: Somessa huutelua vai aito keino vaikuttaa?
Case Ilmatar: Näin haastajabrändi tavoittelee ilmastotietoista yleisöä

The post Urheilijat ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja toivovat nyt ilmastoystävällisiä kumppaneita appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

SportsPro Median vuosittainen 50 Most Marketable (50MM) Athletes -listaus on jälleen julkaistu. Vuoden markkina-arvoltaan merkittävin urheilija on jalkapalloilija Cristiano Ronaldo.

Arvion tekemiseen käytetään monia erilaisia mittareita data-analytiikasta sosiaalisen median mittareihin, talouslukuihin ja kuluttajatutkimuksiin. Ykkössijaa pitävä Ronaldo sai täydet pisteet yleisön kokoa ja tavoittavuutta (50/50) sekä taloutta (30/30) kuvaavilla mittareilla, mutta huomattavasti heikommat pisteet brändin vahvuutta (11/20) kuvaavilla mittareilla.

Most Marketable Athletes 2022, top 10:

1. Cristiano Ronaldo, jalkapallo
2. Serena Williams, tennis
3. Lewis Hamilton, F1
4. LeBron James, koripallo
5. Lionel Messi, jalkapallo
6. Naomi Osaka, tennis
7. Virat Kohli, kriketti
8. Alex Morgan, jalkapallo
9. Sam Kerr, jalkapallo
10. Tom Brady, amerikkalainen jalkapallo

Ikä on usein etu urheilijan markkina-arvolle

Vaikka perinteisesti ajatellaan urheilijan saavuttavan huippunsa jo parikymppisenä, ovat uransa ehtoopuolella olevat urheilijat markkinoijien ja fanien silmissä erityisen kiinnostavia. 

Kymmenen kärjestä kahdeksan on yli kolmekymppisiä, eikä viiden kärkeen mahdu yhtään alle 35-vuotiasta. Listan kakkonen, tennistähti Serena Williams, on 41 ja listan vanhin, kymppisijalta löytyvä jenkkifutari Tom Brady, on 45.

Kaiken kaikkiaan sadan listatun urheilijan joukosta lähes puolet on 31–40-vuotiaita. Listalta löytyy toki myös nuoria urheiljoita, kuten 14-vuotias skeittari Sky Brown. Top 50 -listalta löytyy myös paraurheilija, yhdysvaltalainen hiihtäjä Oksana Masters.

Urheilijoiden aitous vetoaa

SportsPro analysoi, että aitous on entistä tärkeämpää urheilijoille ja kulkee käsi kädessä markkina-arvon kanssa. Listan kärkinimistä monet ovat käyttäneet tavoittavuuttaan erilaisten yhteiskunnallisten asioiden esiintuomiseen. 

Urheilijoilta ei myöskään odoteta täydellisyyttä. Esimerkiksi omien mielenterveyden haasteiden esiin tuominen ei ole karkottanut faneja tai yrityskumppaneita, usein päin vastoin. Myöskään taloussotkut tai muut skandaalit eivät välttämättä tiputa urheilijaa suoraan pois suosiosta. Nähtäväksi jää, miltä sijalta viime aikoina paljon kritiikkiä niin kentänlaitakäytöksestään kuin Jordan Petersonin kaltaisten kiistanalaisten oikeistohahmojen kanssa kaveeraamisestaan saanut Ronaldo löytyy vuoden 2023 listalta.

Tutustu listaan ja metodologiaan täältä.

The post Kokemus ja aitous kovaa valuuttaa markkina-arvoltaan suurimpien urheilijoiden listalla appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

The post 3+1 hyvää syytä tehdä urheilullista vaikuttajamarkkinointia appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Heinäkuun lopussa emäntämaa Englannin voitonjuhliin päättyneet jalkapallon EM-kisat osoittivat, että naisten urheilulla on edessään valoisa tulevaisuus.

Turnauksessa rikottiin katsojaennätyksiä mennen tullen, ja kisat olivat arvioiden mukaan merkittävä taloudellinen piristysruiske emäntäkaupungeille.

Mutta millaisia seurauksia turnauksella on urheilulle ja markkinoinnille pitkällä tähtäimellä? Mitä tapahtuu nyt, kun stadionilta on sammutettu valot ja viimeisetkin konfetit pyyhitty käytäviltä?

Brändit panostivat ennennäkemättömästi

EM-turnauksen ympärillä nähtiin valtavasti markkinointia ympäri Eurooppaa. Suomessa Helmarien tähdet esiintyivät mainoksissa niin printissä kuin televisiossa, mitä voi hyvinkin pitää osoituksena jälleen yhden lasikaton särkymisestä.

Etenkin emäntämaassa markkinointipanostukset olivat ennennäkemättömiä. Niken ”You’ve never seen England like this” -kampanjassa pelaajatähdet koristivat muun muassa Tower Bridgen ja Doverin rantakallioiden kaltaisia perienglantilaisia nähtävyyksiä. Joukkueen sponsorit ottivat luonnollisesti myös kaiken irti voitosta, ja mestaruutta juhlittiin niin julkisessa liikenteessä kuin sosiaalisessa mediassa.

Markkinoijien panostukset ennen kisoja, kisojen aikana ja sen jälkeen kertovat siitä, että brändit uskovat naisten urheilun kaupalliseen potentiaaliin.

M&C Saatchi Sport and Entertainment -toimiston johtaja Jenny Mitton kuvaili SportSpro Median haastattelussa markkinoijien innostusta EM-kisoissa ”suureksi kulttuurin muutokseksi”. Hän ennustaa, että isot brändit hyppäävät entistä näkyvämmin naisten urheilun kumppaneiksi ja hyödyntävät etenkin tähtipelaajia kampanjoissaan.

Turnaus loppui, mitä tapahtuu nyt?

Tärkein kysymys on lopulta kuitenkin se, miten futishuuma saadaan hyödynnettyä meillä ja maailmalla.

Vaikka naisten urheilun huomioarvo onkin kasvanut kohisten viime vuosina, on sen näkyvyys edelleen kaukana miesten urheilusta, etenkin palloilussa. Nyt onkin tärkeää, että naisfutareita ei tehdä näkymättömäksi arvokisojen välissä.

Markkinatutkimusyhtiö Ipsosin mukaan 44 prosenttia briteistä ja kaksi kolmannesta brittiläisistä futisfaneista kertoo EM-turnauksen kasvattaneen heidän kiinnostustaan naisten jalkapallon seuraamiseen myös jatkossa. Suomessa vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty, mutta mitä enemmän aihe on esillä, sitä vahvemmin se ruokkii kiinnostusta myös jatkossa.

Kun jalkapallon miesten MM-turnaus lähestyy ja miesten suursarjat pyörähtävät käyntiin, on vaarana, että naiset työnnetään takaisin marginaaleihin. Sponsoreilla ja muilla kumppaneilla onkin nyt tärkeä rooli nosteen pitämisessä yllä.

Positiivisia signaaleja on onneksi ilmassa: FIFA23-pelin kannessa nähdään ensimmäistä kertaa nainen, kun Sam Kerr esiintyy tasa-arvoisena Kylian Mbappen rinnalla. Just Eat jatkaa mainoskampanjaansa kannustamalla naisia pelaamaan myös turnauksen jälkeen.

Noste sataa myös markkinoijan laariin

Naisten urheilun saama noste sataa parhaimmillaan moneen laariin: fanit saavat lisää mielekästä seurattavaa, urheilijat kurovat umpeen ammottavaa palkkakuilua ja markkinoijat saavat työkalupakkiinsa tutkitusti tehokkaan keinon olla läsnä kuluttajien arjessa.

Kliseen mukaan paras päivä pistää toimeksi oli eilen ja toiseksi paras tänään. Siksi markkinoijan ei kannatakaan odottaa seuraaviin arvokisoihin tai seuraavan lajin nousuun. 

Urheilussa pitkäjänteisyys palkitaan myös kaupallisella puolella: brändi, joka näkyy urheilijoiden rinnalla jo ennen h-hetkeä, poimii parhaat tulokset silloin kun huuma on korkeimmillaan.

Markkinoijalle urheilu – lajista tai sukupuolesta riippumatta – tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisten tavoitteiden saavuttamiseen: rakenna brändiä ja lisää tunnettuutta urheilullisen vaikuttajamarkkinoinnin avulla, tuo urheilun tunne ja tarinat osaksi yrityksen viestiä brändikasvojen kautta tai nouse kärkikastiin pitkän tähtäimen strategisella kumppanuudella.

The post Naisten urheilun noste sataa niin fanien, urheilijoiden kuin markkinoijien laariin appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Kyselyymme vastasi kolmisenkymmentä suomalaisurheilijaa. Heistä muutama on täyspäiväisiä urheilijoita, mutta valtaosa kertoi tekevänsä töitä tai opiskelevansa urheilu-uransa ohella.

Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat pitivät yritysyhteistyötä arvokkaana lisänä urheilijan uralla. Yhteistyökumppanuudet ja sponsorointi ovatkin urheilijoiden toiseksi yleisin keino rahoittaa urheilu-uraa (39 %) heti työnteon jälkeen (85 %). Kelan tukia tai rahallista avustusta seuralta ja vanhemmilta sai noin neljännes vastaajista, ja kymmenesosa sai urheilija-apurahoja.

Kaksi kolmasosaa urheilijoista kertoi hoitavansa yrityskumppanuuksiaan yksin. Vaikuttajatoimistojen kautta kaupallisia yhteistöitä kertoi tekevänsä kymmenesosa vastaajista.

Urheilijat rakentavat henkilöbrändiään etenkin Instagramissa

Raportistamme selviää, että sosiaalisesta mediasta on tullut urheilukumppanuuksien käytetyin kanava. Kumppanuuksista jo kymmenesosa toteutetaan yksinomaan digitaalisissa kanavissa.

Vahvasta somebrändistä ja -osaamisesta onkin tulossa entistä tärkeämpää urheilijoille. Kyselyymme vastanneista yli kolmannes kertoo rakentavansa aktiivisesti omaa henkilöbrändiään. Vain muutama vastaaja kertoi, että ei päivitä somea lainkaan.

Kaikki somea käyttävät kertoivat olevansa Instagramissa. Toiseksi yleisin kanava oli Facebook, TikTokia ja YouTubea käytettiin kolmanneksi eniten. Neljännes urheilijoista käyttää myös LinkedIniä.

Sosiaalisen median tekemisessä nähtiin myös haasteita. Yli puolet koki, että haluaa oppia lisää sometekemisensä kaupallistamisesta. Ajan löytäminen ja sisällön tuottaminen kiireiden keskellä koettiin myös haastavaksi.

Haluatko lisää tutkittua tietoa suomalaisesta urheilumarkkinoinnista?

The post Urheilijat rakentavat aktiivisesti brändiä somessa, haasteena sisällöntuotanto ja ajan riittäminen appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.