10.fi
Kesälukemista vailla? Tsekkaa nämä Markkinoinnin pelintekijät -blogin timanttiset tekstit.
Tiina Tikkinen: Uskotko, että urheilu on markkinoijan rahan haaskaamista? Et ole yksin
Jokainen markkinoija tietää, että työtä tehdessään hänen pitää unohtaa omat mieltymyksensä ja hypätä kuluttajan saappaisiin. Vaikkei printtilehteä itse lukisikaan, valitaan sanomalehden etusivu mediamixiin jos kohderyhmä sitä lukee.
Sama ajattelu ei jostain syystä päde urheiluun. Moni markkinoija ohittaa toimivan, kasvavan ja kilpailukykyisesti hinnoitellun markkinointikeinon vain siitä syystä, että ei ole itse henkilökohtaisesti kiinnostunut urheilusta.
Erkko Simsiö: Mikä on urheilijan somejulkaisun arvo?
Myös budjetointi voi tuottaa päänvaivaa. Urheilijoiden saaman korvauksen lisäksi on osattava budjetoida oma ja eri osaajilta ostettu työ, maksulliset työkalut sekä ammattimaisesti tehdyn ja mitatun markkinoinnin tueksi ostettavat datat. Budjetti on myös saatava jostain, ja yleensä se on otettava jostain muusta markkinoinnista pois. Siksi työkseen markkinointia tekevä päättäjä joutuu vertailemaan yli rajojen eikä voi tehdä päätöksiä vain fiiliksellä.
Kun panostukset ovat olleet kohdallaan, useimmiten markkinoijat ovat saaneet urheilijoiden kanssa tekemistään kumppanuuksista erinomaista tuottoa. Usein menestyksen hetkellä urheilija kiittää kumppaneitaan saamastaan tuesta. Olisi virkistävää, että useammin markkinoija kiittäisikin urheilijaa menestyksestään!
Piitu Hoffrén: Vaikenemisella on kova hintalappu urheilulle
Hinnaksi syrjinnälle saattaa tulla myös fanien ja yrityskumppanien kaikkoaminen. Uudet sukupolvet eivät enää katso epätasa-arvoa sormien läpi. Jos lajin sisällä ei löydy tilaa vähemmistöille, ei löydy myöskään kannatusta.
Myös yritykset odottavat, että yhteistyökumppanit jakavat niiden arvot ja toimintatavat. Jos brändi kamppailee näkyvästi yhdenvertaisuuden puolesta muilla foorumeilla, joutuu se vakavasti harkitsemaan läsnäoloaan paikoissa, joissa syrjintä ja vaikeneminen ovat edelleen talon tapa.
Jari Lamminaho: Osaako urheilu perustella tarpeellisuuttaan markkinointipäättäjille?
Urheilun huomiotalouden kilpailussa vastustaja ei olekaan kilpaileva seura, toinen laji tai yksilöurheilijan kovin kilpakumppani. Urheilu kilpailee ihmisten ajankäytöstä Netflixin ja muun viihteen kanssa. Urheilun onkin tunnustettava paikkansa osana viihdebisnestä, jonka kuluttajia on palveltava huomion saavuttamiseksi.
Some- ja striimiajan viihteen kuluttaminen voidaan kiteyttää ajatukseen ”enemmän, nopeammin ja helpommin”. Urheilussa tässä kehityksessä esimerkkiä näyttävät amerikkalaiset ammattilaisliigat ja -sarjat.
Lotta Heikkeri: Laitetaanko nakkimuki vai glitterstringit eli miksi kohderyhmäajattelu on niin vaikeaa?
Kohderyhmän tavoittamisessa tärkeintä on olla läsnä niissä kanavissa ja sellaisilla tavoilla, jotka ovat mieluisia kohderyhmälle, ei viestijälle itselleen. Jos omat rahkeet eivät riitä sisällöntuotantoon ja aktiiviseen läsnäoloon uuden kohderyhmän kanavissa, kannattaa avuksi pyytää vaikkapa oman seuran tai lajin tähdet sekä erityisesti yrityskumppanit. Uusien kohderyhmien tavoittaminen on myös mainio paikka uusien yrityskumppanuuksien solmimiselle.
