Moni urheilumarkkinointikampanja typistyy tylsäksi mainoslähdöksi. Ylipalkattu urheilija juoksee hidastetussa filmissä sentimentaalisen musiikin pauhatessa taustalla? Säästäkää minut teatraalisuudelta ja näyttäkää jo ne hiton lenkkarit!

Onneksi on kuitenkin tapauksia, joissa brändien urheilumarkkinointi tuntuu aidolta ja saa vastakaikua kohdeyleisöltään. Tällaiset kumppanuudet luovat vahvan yhteyden brändin ja urheilun välille sekä vaalivat aitoutta ja uskottavuutta.

Hyödynnä fanien vahvaa tunnesidettä

Kun teet yhteistyötä samat arvot jakavien ja brändillesi tärkeitä kohderyhmiä tavoittavien urheilijoiden tai tapahtumien kanssa, pääset valjastamaan myös fanien intohimon ja vahvan tunnesiteen suosikkiurheilijaansa. Se puolestaan voi johtaa positiivisempaan brändimielikuvaan, kasvaneeseen brändiuskollisuuteen ja lopulta kaupalliseen menestykseen.

Esimerkiksi tuulivoimayritys Ilmatar halusi tavoittaa nuorempaa kohdeyleisöä merkityksellisellä tavalla. Sen sijaan, että brändi puhuisi tylsistä asioista, kuten sähkösopimuksista tai hinnoittelusta, Ilmatar valitsi urheilijat kertomaan kiinnostavia, arvoihin perustuvia tarinoita sosiaalisessa mediassa. Tulokset kertovat aitouden voimasta: urheilijoiden julkaisujen tavoittavuus ja yleisön sitoutuminen oli erittäin korkealla ja sadat ihmiset seurasivat linkkejä urheilijoiden Instagram-profiileissa Ilmattaren verkkosivuille, vaikka sisältöjen fokus olikin arvoissa, ei tuotteen esittelyssä.

Toisinaan tehokas urheilumarkkinointi myös ohittaa urheilijat ja ratsastaa suoraan kuluttajien intohimolla. Norjalainen urheilun vähittäiskaupan jätti XXL edistää ”friluftsliviä”, ulkoilmaelämää. XXL linkittää varusteet ja vaatteet ideologiaan, joka ulottuu yksittäistä urheilijaa laajemmalle. Syvempi yhteys yleisöön syntyy vetoamalla kuluttajien rakkauteen luontoa, raitista ilmaa ja aitoja kokemuksia kohtaan. Tämä lähestymistapa on osoittautunut paljon tehokkaammaksi kuin pelkästään Johannes Høsflot Klæbon kasvojen lätkäiseminen mainostauluun.

Tietenkin yksittäisillä urheilijoilla on edelleen valtava markkinointivoima. Jalkapallon ihmelapsi Erling Haalandilla on valtavasti kaupallista vaikutusvaltaa niin kotimaassaan Norjassa kuin kansainvälisesti. Hänen henkilöbrändinsä on kuitenkin jo kärsinyt aloittelijan virheistä, kuten yhteistyöstä kyseenalaisten kryptovaluuttatoimijoiden kanssa. Aivan kuten brändien on ponnisteltava löytääkseen oikeat urheilijat kumppaneikseen, urheilijoiden on asetettava omat reunaehtonsa sille, millaisiin kumppanuuksiin he haluavat ryhtyä.

Tarina on hypeä tärkeämpi

Brändin ja urheilijan arvojen yhteensovittaminen on onnistuneen kumppanuuden edellytys. Fiksu markkinoija etsii keinoja liittää brändinsä urheilijoiden sisältöihin sen sijaan, että tunkee heidät väkisin brändin keskiöön.

Jos yhteys ei tunnu aidolta, tämän päivän vaativat nuoret kuluttajat lakkaavat kuuntelemasta. Markkinoijat tietävät tämän: Urheilumarkkinointi 2023 -raporttimme mukaan suomalaiset brändit ja heidän mediatoimistonsa pitävät urheilijan arvoja ykköskriteerinään yhteistyökumppaneita valitessa.

Tehokkaimmissa yhteistöissä kerrotaan yhteisiä arvoja korostavia tarinoita. Brändit, jotka liittyvät suoraa liiketoimintaansa suurempiin teemoihin, luovat vahvoja siteitä kuluttajiin. Esimerkiksi ammattilaisjalkapalloilija Henrikh Mkhitaryan lahjoitti jalkapallokenkiä kerätäkseen varoja kotimaansa Armenian orvoille lapsille. Oman anteliaisuutensa sijaan Adidas valitsi tuoda esille Mkhitaryanin inspiroivan teon.

Aitojen kumppanuuksien rakentaminen onnistuu, kun brändisi nojaa yhteisöllisyyteen, painottaa tarinaa hypen sijaan, tuo esille urheilijoiden aitoja persoonia ja seisoo tärkeiden asioiden takana. Jos onnistut näissä, olen ensimmäisenä jonossa ostamassa pelipaitaa – vaikka logosi olisi jättimäisenä sen rinnuksissa.

Tutustu uudenlaiseen tapaan tehdä urheilukumppanuuksia:

David Weiner on pitkän linjan markkinointiammattilainen ja 10.teamin Senior Advisor. Hän on johtanut NHL:n sosiaalisen median markkinointia sekä vetänyt brändi- ja sisältömarkkinointia muun muassa Finnairilla ja PepsiCo:lla.

The post Aito kumppanuus saa aikaan toimintaa appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Millainen on hyvä urheilijan ja yrityksen välinen brand match? Miten erilaisissa vaiheissa uraansa olevia urheilijoita kannattaa hyödyntää kampanjoissa?

Näitä kysymyksiä lähdin selvittämään 10.teamille tekemässäni opinnäytetyössä. Kävin läpi kansainvälisiä case-esimerkkejä ja analysoin niiden onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteenani oli löytää parhaita käytäntöjä ja uusia näkökulmia urheilijavaikuttajien hyödyntämiseen markkinoinnissa.

Opinnäytetyössäni käyttämien case-esimerkkien urheilijat olivat kaikki erilaisissa uravaiheissa: mukana oli niin tulevaisuuden lupauksia, kovassa nosteessa olevia urheilijoita kuin jo uransa huipulla olevia. Kaikkia kuitenkin yhdistää se, että jokaisella on oma vahva henkilöbrändi, jota myös hyödynnettiin kumppanuudessa.

Universaalia kaava onnistuneeseen urheilumarkkinointiin ei luonnollisestikaan ole, mutta esimerkit tarjosivat hyviä näkökulmia henkilöbrändin monipuoliseen hyödytämiseen ja kampanjoiden suunnitteluun. Tässä muutama keskeinen nosto työstäni:

1: Panosta brand matchiin

Onnistunut brand match oli keskiössä kaikissa analysoimissani kumppanuuksissa. Hyvä match avaa markkinoijalle pääsyn kiinnostavien yleisöjen pariin ja mahdollistaa molemmille osapuolille tärkeiden asioiden esille tuomisen. Kun arvot kohtaavat ja tunne välittyy, syntyy tehokasta markkinointia. 

Arvot olivat vahvasti esillä useissa caseissa. Hyvä esimerkki on jalkapalloilija Megan Rapinoen ja Budweiserin yhteistyö vuodelta 2019, joka nosti keskusteluun Yhdysvaltojen naisten ja miesten jalkapalloliigojen räikeän palkkaeron.

2: Ole ajan hermolla

Tehokas markkinointi vaatii oikea-aikaisuutta ja ymmärrystä hetken trendeistä. Kuka urheilija on urheilu-uransa tai medianäkyvyytensä puolesta suurimmassa nosteessa? Kuinka tätä pystytään hyödyntämään sekä urheilijalle että brändille luontevalla ja uskottavalla tavalla?

Edellä mainittu Rapinoen ja Budweiserin yhteistyö on erinomainen esimerkki myös oikea-aikaisuuden voimasta. Rapinoe nousi vuonna 2019 kansainväliseen suursuosioon ja urheilun yhdenvertaisuustyön esikuvaksi, nostaen samalla myös kumppaniensa profiilia.

3: Katso tulevaisuuteen

Brändin kannattaa pyrkiä sitouttamaan myös vielä vähemmän tunnettuja urheilulupauksia tähtien lisäksi. Varhain sovittu kumppanuus voi osoittautua hyvin onnistuneeksi sijoitukseksi.

Tästä hyvä esimerkki on New Balancen ja tennistähti Coco Gauffin kumppanuus. Neljätoistavuotiaan huippulupauksen sitouttaminen ja esiin nostaminen oli kenkäbrändille taloudellinen riski, mutta jos New Balance olisi odottanut Gauffin nousua maailman huipulle ennen yhteistyösopimuksen tekoa, olisi mahdollista, ettei se olisi enää kyennyt kilpailemaan urheilijan allekirjoituksesta suurempien vaatebrändien ja näiden jättibudjettien kanssa. Tänä vuonna Gauff löytyy sijalta 12 maailman markkina-arvoltaan suurimpien urheilijoiden listauksesta.

4: Tutki mahdollisuuksia laatikon ulkopuolelta

Aina parhaat matchit eivät löydy niistä ilmeisimmistä lajeista ja urheilijoista. Esimerkiksi e-urheilijat ovat tunnettuja ja kiinnostavia henkilöbrändejä, jotka avaavat markkinoijan käyttöön kanavia, joita monilla perinteisten urheilulajien edustajilla ei ole tarjottavana.

Teksti: Aleksi Otollinen

10.team on urheilijat ja markkinoijat yhdistävä yhteisö, johon kuuluu jo satoja ammattiurheilijoita sekä kymmeniä kiinnostavia brändejä. Alustalla kaikki yhteistyön vaiheet sopimuksista sisältöihin ja briiffaamisesta tulosten analysointiin hoituvat sujuvasti ja täysin digitaalisesti.

The post Urheilijan henkilöbrändi on markkinoijan tehotyökalu appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Erkko Simsiö

Kapteeni

Sovi tapaaminen Ekun kanssa tästä!

Calendar-alt Linkedin

The post Mitä jos seuraajamäärällä ei olisikaan merkitystä? appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Sota, ilmastonmuutos, ihmisoikeuksien polkeminen. Siinä urheiluvuoden(kin) suurimmat puheenaiheet. Jos joku vielä uskoi että urheilua ja politiikkaa ei sovi sekoittaa, kulunut vuosi on viimeistään osoittanut, että urheilu ei todellakaan ole muusta maailmasta erillinen saarekkeensa, jossa voi porskuttaa eteenpäin kuin mikään ei olisi perustavanlaatuisesti muuttunut.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa markkinoijan näkökulmasta? Onko urheilusta tullut riskibisnestä? Otetaanpa selvää.

Sota laittoi urheilun ja sponsorit luupin alle

Talviolympialaiset oltiin saatu hädin tuskin taputeltua, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Siinä missä Pekingissä venäläisurheilijat vielä kilpailivat ilman maatunnuksia, sodan alettua venäläiset joukkueet ja urheilijat suljettiin pois kaikkialta urheilussa – lähestulkoon. Vaikka jääkiekon NHL ilmoitti heti katkaisevansa kaiken yhteistyön venäläiskumppaneiden kanssa, venäläiset pelaajat Putin-mielisen Aleksandr Ovetškinin johdolla pyörivät edelleen taalajäillä kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sodalla on ollut kauaskantoisia seurauksia, jotka tuntuvat niin kuluttajien kuin brändien lompakoissa. Kumppanuuksien riskit eivät urheilussa realisoidu ehkä yhtä railakkaasti kuin Fortumilla Uniper-kauppojensa kanssa, mutta monen sponsorin ja urheilutoimijan pakka meni uusiksi, kun siteitä itään ruvettiin katkomaan rivakasti.

Sodan harvoja positiivisia seurauksia on, että kumppanuuksia on alettu arvioida entistä kriittisemmällä silmällä ja riskejä huolellisemmin analysoiden. Tämä toivottavasti muistetaan myös, kun sota (toivottavasti pian) Ukrainan voittoon päättyy.

Ilmastonmuutos uhkaa niin kesä- kuin talvilajeja

Juuri päättyneessä COP27-ilmastokokouksessa tunnelmat olivat synkät. Mittaushistorian ennätystuloksia on paukuteltu joka puolella maailmaa, ja moni kokee, että tämä iso peli on jo hävitty.

Ilmastonmuutoksen riskit ovat realisoituneet myös urheilussa. Jo nyt kuumuus ja sään ääri-ilmiöt pakottavat perumaan harjoituksia ja otteluita. Talvella on usein niin lämmintä, ettei tykkilumestakaan ole aina apua. Suomalaisista lumilajien urheilijoista yli puolet kertoo olevansa huolissaan oman lajinsa ja elinkeinonsa tulevaisuudesta.

Myös urheilufanit ovat havahtuneet ilmastonmuutoksen merkittävyyteen. Kumppanuuksia tarkastellaan entistä kriittisemmällä silmällä, ja viherpesuun puututaan herkästi. Hyvänä esimerkkinä tästä on viikkokausia otsikoissa roikkunut British Cyclingin ja öljy-yhtiö Shellin nollapäästöjä tavoitteleva kumppanuus, joka johti suureen halooseen ja liiton puheenjohtajan eroon.

Qatarissa otetaan mittaa ihmisoikeuksista ja markkinoijien arvoista

Nyt maailman katse on kääntynyt Qatariin, jossa järjestetään ennätyksellisen kalliit jalkapallon miesten MM-kisat. Koko kisaprojekti on ollut skandaalien värittämä, aina kisojen myöntämisen lahjusvyyhdistä rakentamisen aikana kuolleisiin tuhansiin vierastyöläisiin. Kisahuuma on ollut kortilla niin fanien, pelaajien kuin yritysten puolella.

Brändien arvoista otetaan nyt tosissaan mittaa. MM-kisojen ja Fifan kumppanit ovat, varsin ymmärrettävästi, olleet poikkeuksellisen hiljaa ja yrittäneet etäännyttää mainontaansa Qatarista ja sen valtaapitävistä. Moni brändi on haistanut mahdollisuuden korostaa omia arvojaan mainostamalla sitä, kuinka ne eivät ole kisojen kumppaneita.

10.fi seuraa Qatarin MM-kisojen markkinoinnin ilmiöitä koko kisojen ajan. Sportswashing-lähtöjen sijaan keskitymme kriittisiin kannanottoihin, asiantuntijoiden analyyseihin ja antimainoslähtöihin.

Uskaltaako markkinoija pistää enää rahaa urheiluun?

Vuosi ei siis ole ollut helppo, edes urheilumarkkinoinnissa. Uskaltaako urheiluun enää lähteä, kun dopingkohujen tai huonon mitalisadon sijaan pitääkin murehtia sotaa ja ilmastoa ja ihmisoikeuksia?

Uskon vakaasti, että urheilu on brändille uhka tai mahdollisuus – riippuen siitä, kenen kanssa ja millä näkökulmalla kumppanuuksia tehdään. Arvot ja kumppanien valinta korostuvat entisestään, kun maailma on kaaoksessa ja yleisöt entistä tiedostavampia.

Tässä kolme tapaa onnistua urheilussa hankalinakin aikoina:

1. Toimi arvojesi mukaan. Yleisö seuraa yhä herkemmällä korvalla yritysten toimia. Jos juhlapuheissa on luvattu toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisoikeuksien kehittämiseksi, ei näytä kovin hyvältä, jos korporaation sikariporras lentää pääsponsorin ominaisuudessa yksityiskoneella Qatariin vilkuttelemaan VIP-aition parvekkeelta öljypohattojen kanssa.

2. Valitse kumppanit tarkoin. Oikeiden yhteistyökumppaneiden valinta korostuu entisestään alati muuttuvassa maailmassa. Pieni due diligence tai riskikartoitus ei välttämättä ole haitaksi urheilukumppanuuksia tehdessäkään. SportsPro Median tuoreen listauksen mukaan erityisen riskialttiita kumppaneita ovat Qatarin ja Saudi-Arabian kaltaiset toimijat sekä monenkirjavat kryptovaluuttaoperaattorit. Jälkimmäisiin liittyvistä riskeistä hyvä osoitus saatiin viime viikolla, kun Miami Heat laski muutamassa päivässä romahtaneen FTX-kryptopörssin logon areenansa katolta – alle kaksi vuotta 19-vuotisen sopimuksen käynnistymisestä.

3. Tee konkreettisia tekoja. Suuret järisyttävät tapahtumat paitsi aiheuttavat halua toimia myös synnyttävät kyynisyyttä. Sinikeltainen Facebook-profiilikuva tai lupaus toimia ilmaston hyväksi eivät riitä tiedostaville kuluttajille. Brändeille urheilun isot haasteet ovat myös suuri mahdollisuus. Yrityksillä on usein urheilutoimijoita vahvempaa osaamista esimerkiksi vastuullisuus- ja vaikuttavuustoimissa, joten hynttyiden yhteen lyöminen voi olla molempia huimasti hyödyttävä liitto.

Muistetaanhan fanitkin?

Urheiluyhteisöllä on siis vielä petrattavaa ja sponsoreilla pohdinnan paikka, millaisiin kumppanuuksiin rahaa kannattaa pistää. Urheilun vastuullisuus- ja arvokeskusteluissa unohdetaan kuitenkin usein yksi tärkeä osapuoli: fanit eli me kuluttajat. 

Sosiaalista mediaa ja uutisvirtaa doomscrollatessa voi tuntua, että itsellä ei ole mitään osaa ja arpaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Sodan kulkuun tai Qatarin siirtotyöläispolitiikkaan ei tavan penkkiurheilija todennäköisesti pysty suoraan vaikuttamaan, mutta moneen asiaan kyllä: Voimme kertoa yrityksille, jos kumppanuus kaihertaa tai tuntuu viherpesulta tai muilla tavoin tympeältä. Äänestää jaloillamme ja tehdä vastuullisia valintoja silloin kun voimme, esimerkiksi pienentää omaan fanin hiilijalanjälkeämme. Seurata ja kannustaa hankalia asioita esiin tuovia urheilijoita.

Brändit ovat mukana urheilussa yleisöjen takia. Se tarkoittaa, että faneilla on yhdessä paljon valtaa. Deloitten tutkimuksen mukaan vastuullisuuden merkitys kulutuspäätöksissä on jyrkässä nousussa. Uskon, että vuonna 2023 yritykset, urheilu ja fanit tekevät yhdessä maailmasta vähän paremman paikan.

Onko brändilläsi kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet tai kestävään kehitykseen liittyviä palveluita? Urheilu tarjoaa luontevan ja tehokkaan alustan muutoksen ajamiseen. Me jeesaamme sopivien kumppanien löytämisessä.

Ota yhteyttä

Lataa Urheilu brändinrakennuksessa -opas

The post Onko urheilu brändeille riski? appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Markkinoijilla on nyt kovempi kilpailu kuin koskaan saada oma viestinsä kuulluksi ja nähdyksi. Brändit haluavat luoda syvempää yhteyttä kohderyhmiinsä, vahvistaa tunnesidettä ja päästä lähemmäs asiakkaidensa elämää.

Paras keino aidon yhteyden luomiseen onkin – aitous.

Yksilöihin vaikutetaan yksilöiden kautta

Sosiaalisen median ansiosta viestinsä voi suunnata tarkasti halutulle kohderyhmälle. Ongelma vain on, että kohderyhmään kuuluva ei ajattele kuuluvansa markkinoijalle mielekkääseen segmenttiin, vaan hän on yksilö, joka elää ja toimii omalla tavallaan.

Yksilöihin voikin vaikuttaa parhaiten toisten yksilöiden kautta. Vuonna 2021 globaali vaikuttajamarkkinointi oli 14 miljardin dollarin bisnes, ja kasvukäyrä osoittaa edelleen jyrkästi ylöspäin. Vuonna 2031 vaikuttajamarkkinointi on jo 38 miljardin markkina, arvioi Market Research Future.

Tärkein syy vaikuttajamarkkinoinnin kovaan kasvuun on luonnollisesti se, että se toimii. Crowd.dna:n mukaan sisällöntuottajat ovat jo menneet läheisten ohi tärkeimpinä suosittelijoina. Eli toisin sanoen kuluttaja, joka on sitoutunut vaikuttajan sisältöihin, ostaa todennäköisemmin tuotteen tai palvelun itselleen tärkeän vaikuttajan kuin esimerkiksi sisaruksen suosittelusta.

Vaikuttajien kautta markkinoija voi luoda yhä vahvempaa yhteyttä uusiin ja jo olemassa oleviin asiakkaisiinsa. Yhteys ei kuitenkaan synny pelkästään tykittämällä tuotetta tai palvelua kohderyhmän verkkokalvoille, vaan aktivoimalla yleisöä heille tärkeän ihmisen kautta.

Tämä edellyttää tietenkin sitä, että vaikuttaja on luonut vahvan yhteyden yleisöönsä. Se vaatii vaikuttajalta määrätietoista tekemistä: läsnäolon pitää olla säännöllistä ja vuorovaikutteista, ja sisällöistä pitää löytyä jokin punainen lanka, jotta yleisö tietää mitä odottaa. Tärkein lenkki yhteyden luomisessa on kuitenkin aitous.

Aitous synnyttää vaikuttavuutta ja vaikuttavuus sitouttavuutta

Mitä sitten on aitous sosiaalisessa mediassa? Onko ihminen aito jos hän meikkaa? Entä jos hän käyttää somessa filttereitä? Onko aitoutta esitellä somessa vain tiettyä puolta elämästään?

Vaikuttajan aitous syntyy siitä, että hän tietää kuka on, tekee asioita joista puhuu ja on rehellinen sekä itselleen että yleisölleen. Aitouden ei tarvitse tarkoittaa sitä, että somessa täytyy avata jokainen mahdollinen yksityiskohta itsestään ja elämästään, vaan se on luottamuksen rakentamista yleisöön. Luottamus taas luo vaikuttavuutta, joka taas kasvattaa sitoutuneisuutta.

Siksi kilpailun voittajaksi tähtäävää markkinoijaa pitäisikin kiinnostaa vaikuttajan yleisön koon lisäksi vaikuttajan laatu. Enää ei riitä, että tuijottaa tavoittavuutta ja näyttökertoja, vaan mukaan täytyy saada uusia mittareita, jotka kertovat tarkemmin vaikuttajan suhteesta yleisöönsä.

Aitousindeksiä eivät somealustat valitettavasti tarjoa, mutta sitouttavuus, seuraajien laatu ja muut mittarit ovat hyvä lähtökohta vaikuttajamarkkinoinnin aloittamiselle.

Aitous on urheilijan valtti

Aitoa yhteyttä yleisöön tavoittelevan markkinoijan kannattaakin kääntää katse urheilijoihin vaikuttajina. Urheiluun liittyvät tarinat voittoineen ja vastoinkäymisineen tekevät urheilijoista poikkeuksellisen kiinnostavia seurattavia, ja urheilun ainutlaatuinen tunnelataus on läsnä myös urheilijan ja hänen yleisönsä välisessä vuorovaikutuksessa. Asiakkaamme ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, että urheilijoissa vaikuttajina tehoaa juurikin aitous siloitellun ammattimaisuuden sijaan.

Urheilijoiden aitous tulee parhaimmillaan läpi myös kaupallisissa kumppanuuksissa. Urheilullisen vaikuttajamarkkinoinnin tulokset puhuvatkin puolestaan: urheilijoiden yleisöt ovat poikkeuksellisen sitoutuneita verrattuna ammattivaikuttajiin. Omissa kampanjoissamme urheilijoiden kaupalliset sisällöt ovat ohjanneet hyvin liikennettä brändin kanaviin ja tavoittaneet usein reilusti enemmän yleisöä kuin urheilijalla on seuraajia.

Aitous takaa, että kaupallinen sisältö ei ole selailua keskeyttävä mainos vaan tasavertainen sisältö muiden sisältöjen joukossa. Parhaat yhteistyöt koskettavat tai naurattavat ja kannustavat toimimaan. Millainen markkinoija ei haluaisi ottaa tästä mahdollisuudesta hyötyjä irti?

10.team yhdistää sitouttavat urheilijat ja tuloksia tavoittelevat markkinoijat. Alustallemme on liittynyt jo satoja kiinnostavia urheilijoita sekä kymmenittäin huippubrändejä.

The post Aitous on tärkeämpää kuin 50 000 seuraajaa appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Riku Saari

Partnership manager

Sovi tapaaminen Rikun kanssa tästä!

Calendar-alt Linkedin

The post Miksi ei kannata tehdä urheilumarkkinointia? appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Tiina Tikkinen: Uskotko, että urheilu on markkinoijan rahan haaskaamista? Et ole yksin

Jokainen markkinoija tietää, että työtä tehdessään hänen pitää unohtaa omat mieltymyksensä ja hypätä kuluttajan saappaisiin. Vaikkei printtilehteä itse lukisikaan, valitaan sanomalehden etusivu mediamixiin jos kohderyhmä sitä lukee.

Sama ajattelu ei jostain syystä päde urheiluun. Moni markkinoija ohittaa toimivan, kasvavan ja kilpailukykyisesti hinnoitellun markkinointikeinon vain siitä syystä, että ei ole itse henkilökohtaisesti kiinnostunut urheilusta.

Lue koko teksti

Erkko Simsiö: Mikä on urheilijan somejulkaisun arvo?

Myös budjetointi voi tuottaa päänvaivaa. Urheilijoiden saaman korvauksen lisäksi on osattava budjetoida oma ja eri osaajilta ostettu työ, maksulliset työkalut sekä ammattimaisesti tehdyn ja mitatun markkinoinnin tueksi ostettavat datat. Budjetti on myös saatava jostain, ja yleensä se on otettava jostain muusta markkinoinnista pois. Siksi työkseen markkinointia tekevä päättäjä joutuu vertailemaan yli rajojen eikä voi tehdä päätöksiä vain fiiliksellä.

Kun panostukset ovat olleet kohdallaan, useimmiten markkinoijat ovat saaneet urheilijoiden kanssa tekemistään kumppanuuksista erinomaista tuottoa. Usein menestyksen hetkellä urheilija kiittää kumppaneitaan saamastaan tuesta. Olisi virkistävää, että useammin markkinoija kiittäisikin urheilijaa menestyksestään!

Lue koko teksti

Piitu Hoffrén: Vaikenemisella on kova hintalappu urheilulle

Hinnaksi syrjinnälle saattaa tulla myös fanien ja yrityskumppanien kaikkoaminen. Uudet sukupolvet eivät enää katso epätasa-arvoa sormien läpi. Jos lajin sisällä ei löydy tilaa vähemmistöille, ei löydy myöskään kannatusta.

Myös yritykset odottavat, että yhteistyökumppanit jakavat niiden arvot ja toimintatavat. Jos brändi kamppailee näkyvästi yhdenvertaisuuden puolesta muilla foorumeilla, joutuu se vakavasti harkitsemaan läsnäoloaan paikoissa, joissa syrjintä ja vaikeneminen ovat edelleen talon tapa.

Lue koko teksti

Jari Lamminaho: Osaako urheilu perustella tarpeellisuuttaan markkinointipäättäjille?

Urheilun huomiotalouden kilpailussa vastustaja ei olekaan kilpaileva seura, toinen laji tai yksilöurheilijan kovin kilpakumppani. Urheilu kilpailee ihmisten ajankäytöstä Netflixin ja muun viihteen kanssa. Urheilun onkin tunnustettava paikkansa osana viihdebisnestä, jonka kuluttajia on palveltava huomion saavuttamiseksi.

Some- ja striimiajan viihteen kuluttaminen voidaan kiteyttää ajatukseen ”enemmän, nopeammin ja helpommin”. Urheilussa tässä kehityksessä esimerkkiä näyttävät amerikkalaiset ammattilaisliigat ja -sarjat. 

Lue koko teksti

Lotta Heikkeri: Laitetaanko nakkimuki vai glitterstringit eli miksi kohderyhmäajattelu on niin vaikeaa?

Kohderyhmän tavoittamisessa tärkeintä on olla läsnä niissä kanavissa ja sellaisilla tavoilla, jotka ovat mieluisia kohderyhmälle, ei viestijälle itselleen. Jos omat rahkeet eivät riitä sisällöntuotantoon ja aktiiviseen läsnäoloon uuden kohderyhmän kanavissa, kannattaa avuksi pyytää vaikkapa oman seuran tai lajin tähdet sekä erityisesti yrityskumppanit. Uusien kohderyhmien tavoittaminen on myös mainio paikka uusien yrityskumppanuuksien solmimiselle.

Lue koko teksti

The post Viisi näkökulmaa urheilumarkkinointiin appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Kesällä 2021 NHL-seura Nashville Predatorsiin varattu Luke Prokop julkaisi viestin Instagramissa: ”En enää pelkä piilotella sitä mitä olen. Tänään kerron ylpeydellä, että olen homo.”

Aiheesta nousi, odotetusti, valtava keskustelu. Kyseessä oli NHL:n ensimmäinen julkisesti homoseksuaali pelaaja – joskaan ei varmasti ainoa seksuaalivähemmistöihin kuuluva liigan kautta aikojen yli 7 500 pelaajan joukossa.

Kiittävien ja kannustavien kommenttien lisäksi Prokopin kaltaisten ulostulojen ympärillä nousee aina yksi näkemys vahvana esiin: Miksi tästä pitää puhua? Eikä siis siltä kannalta, että perustellusti ihmeteltäisiin, vieläkö tällainen on uutisaihe nykyajan yhteiskunnassa. Vaan että pitääkö tästä puhua, koska se on niin kiusallista, eikö olisi kaikille helpompaa olla vaiti?

Etenkin joukkueurheilussa seksuaalisuus on edelleen vahva tabu. Prokopin kaapistatulon jälkeen eräs suomalainen kiekkovaikuttaja kommentoi mediassa, että homojen olemassaolo on tiedetty, mutta se on vain pidetty pois mediasta. Antaa kaikkien kukkien kukkia, kunhan vain kukkivat hiljaa.

Mutta niin kauan kuin aihe aiheuttaa vaikenemista, vaientamista tai syrjintää, asiasta on pakko puhua, tuntui se urheiluvaikuttajista kuinka kiusalliselta hyvänsä.

Urheilu laahaa perässä tasa-arvotyössä

Kaikki muut yhteiskuntaa liikuttavat voimat ovat onnistuneet rakentamaan avoimempaa kulttuuria. Esimerkiksi taiteessa, tai jopa politiikassa, asialla ei enää ole liiemmälti uutisarvoa.

Urheilu laahaa tasa-arvotyössä muiden alojen perässä, vaikka muutama yksilö onkin uskaltanut aiheesta viime vuosina puhua. Kentällä ja pukukopissa huudellaan edelleen asioita, jotka työpaikalla tai koulussa ovat tätä nykyä täysin asiattomia.

Aihe on edelleen etenkin suomalaisessa urheilussa kiusallinen ja vaikea, ja yhdenvertaisuudesta puhutaan pitkälti kaapista tulevien yksilöiden kautta. Seurojen ja liigojen jälkikäteen someen laittamista, vaikean oloisista tukiviesteistä paistaa läpi, että näiden ulostulojen taustalla on yksilön rohkeus eikä suinkaan yhteisön avoin ja kannustava kulttuuri.

Osa urheilijoista ei myöskään halua puhua homoudestaan julkisesti suojellakseen seuraa tai lajin mainetta. Eikö lajin pitäisi suojella yksilön oikeuksia eikä toisinpäin?

Vaikeneminen ja syrjintä käyvät urheilulle kalliiksi

Yhdenvertaisuus ei ole mikään mielipidekysymys, vaan se on kirjattu lakiin: 

”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.”

Yhdenvertaisuuden edistäminen tapahtuu yhteisössä sisältäpäin. Se on velvollisuus, mutta ennen kaikkea sen tulisi olla tahtotila. Se ei tapahdu hiljaisuudella vaan avoimuudella, rohkealla keskustelulla, viestinnällä ja konkreettisilla teoilla.

Vaikenemisella on myös kova hintalappu urheilulle. Selvitysten mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset lopettavat urheilun nopeammin kuin muut. Kun omaa identiteettiään joutuu peittelemään, se vaikuttaa väistämättä myös urheiluun.

Kuinka monta loistavaa urheilu-uraa on menetetty syrjivän kulttuurin takia? Tai, mikä vielä tärkeämpää kuin hukattu urheilumenestys: kuinka moni urheilija on kärsinyt siitä, että ei ole vaikenemisen kulttuurin takia saanut avoimesti olla sitä mitä on?

Hinnaksi syrjinnälle saattaa tulla myös fanien ja yrityskumppanien kaikkoaminen. Uudet sukupolvet eivät enää katso epätasa-arvoa sormien läpi. Jos lajin sisällä ei löydy tilaa vähemmistöille, ei löydy myöskään kannatusta.

Myös yritykset odottavat, että yhteistyökumppanit jakavat niiden arvot ja toimintatavat. Jos brändi kamppailee näkyvästi yhdenvertaisuuden puolesta muilla foorumeilla, joutuu se vakavasti harkitsemaan läsnäoloaan paikoissa, joissa syrjintä ja vaikeneminen ovat edelleen talon tapa.

Muutos vaatii puhetta ja tekoja

Kuten kaapista tullut kiekkoilija Janne Puhakka Hesarin haastattelussa sanoi: ”Niin kauan kuin aihe on vaiettu, siitä on puhuttava.”

Vastuun yhdenvertaisuuden edistämisestä ei pitäisi kuitenkaan kuulua yksilöille. Jokaisella on oikeus puhua tai olla puhumatta aiheesta. Olemme edelleen tilanteessa, jossa valokeilaan saapuva vähemmistön edustaja joutuu tahtomattaankin mannekiinin tai kouluttajan rooliin, vastaamaan tasa-arvon kehittämisestä omassa lajissaan. 

Urheilulla on valtava voima vaikuttaa, ja toivon että urheilu on mukana rakentamassa yhdenvertaista ja turvallista yhteiskuntaa aktiivisesti ja yhtenä rintamana. Tiedän, että urheiluyhteisöistä löytyy ihmisiä, jotka todella aidosti haluavat edistää asioita parempaan suuntaan, mutta eivät tiedä miten.

Puhuminen on ensimmäinen askel. Sitten tarvitaan toimia. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto ja Seta tarjoavat materiaaleja ja koulutuksia yhdenvertaisuuden huomioimisessa.

Edellä mainittu kaappi on tunkkainen ja yksinäinen. Ihminen päätyy sinne ennen kun hänellä on itsellään oikeus siihen vaikuttaa. Mitä pidempään siellä viettää aikaa, sen vaikeampi on aukaista ovea ja tulla ulos elämään itsensä näköistä elämää. Yhteisöjen tulisi auttaa oven aukaisemisessa, luoda turvallinen maaperä astua ulos ja sitten purkaa koko kaappi.

The post Vaikenemisella on kova hintalappu urheilulle appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia maailman urheilufaneista on naisia. Lisäksi tutkimusraportit kertovat, että naiset tekevät jopa 80 prosenttia kotitalouksien ostopäätöksistä – myös silloin, kun ostetaan lisenssituotteita, kuten pelipaitoja.

Näiden lukujen valossa voisi kuvitella, että naisten sitouttaminen olisi urheilun agendalla hyvin korkealla. Urheiluun liittyvässä viestinnässä ja markkinoinnissa naiset kohderyhmänä kuitenkin loistavat usein poissaolollaan. 

Hyvät tarkoitusperät, cringe lopputulos

Naisia on toki yritetty houkutella urheilun pariin erilaisin tempauksin ja fanituottein. Parhaimmillaan niiden kautta saadaankin uutta innokasta yleisöä, joka tuntee itsensä aidosti tervetulleeksi ja tasa-arvoiseksi.

Pahimmillaan taas houkutteluyritykset ovat näyttäneet siltä kuin suunnittelutiimin kaikki ymmärrys naisista perustuisi stereotypioita pönkittäviin hömppäelokuviin: ”ladies’ nightissa” on tarjolla manikyyrejä ja miestanssijoita, fanipuodissa taas seuran logolla koristeltuja glitterstringejä ja pinkkejä napapaitoja.

Ihmekös tuo, jos naisfanit ympäri maailman eivät ole aina kokeneet urheilua omakseen. Samanlainen cringe varmaankin valtaa nuorison silloin, kun me boomerit yritämme keksiä heille jotain vekkulia tanssia somessa kysymättä itse kohdeyleisöltä laisinkaan, mikä näitä oikeasti kiinnostaisi. Luultavasti näiden kauheimpienkin esimerkkien tarkoitusperät ovat olleet ihan hyvät, mutta kohderyhmän ymmärrys vain on ollut aivan liian hataralla pohjalla.

Jos urheiluviestinnässä on kaksi erillistä linjaa, faniuden (miehinen) perusmalli ja sen poikkeama, korostuu kahtiajako ja naisten toiseus entisestään. Sama asetelma toistuu myös kielenkäytössä: on jääkiekkoa ja naiskiekkoa, kisat ja naisten kisat, ihan normaali pelipäivä ja ladies’ night.

Kaiken lisäksi stereotypiat eivät ole haitallisia vain yhdelle kohderyhmälle: aina kun naisille tarjotaan pelkästään strassialushousuja ja kuohuvaa, vahvistetaan myös mielikuvaa, että jokaiselle miehelle maistuu keskiolut ja nakkimuki.

Ei erityiskohtelua vaan aitoa mukaan ottamista

Kohderyhmä ei yleensä odota erityiskohtelua vaan mukaan ottamista. Tunnetta, että fani on tervetullut katsomoon, seuraan tai vaikka kannattajatuoteostoksille ihan sellaisena kuin on.

Naisten osallistumista urheilutapahtumiin luotaavissa tutkimuksissakin on osoitettu, että naisfanien toiveet eivät ole maailmaa mullistavia: kynnys urheilutapahtumaan tulemisesta madaltuisi, jos tarjolla olisi omalle koolle sopivia tavallisia fanipaitoja ja riittävästi vessoja. (Lisäksi toivelistalla varsin korkealla on toive mahdollisuus nauttia pelistä ilman seksuaalista häirintää tai faniuden kyseenalaistamista.)

Miten naiset (tai tarkemmin ottaen jokin tietty naisia sisältävä kohderyhmä, sillä naisia ei voi niputtaa tietenkään yhteen ryhmään pelkän sukupuolensa perusteella) sitten kannattaisi ottaa huomioon omassa viestinnässä, markkinoinnissa ja palveluiden kehittämisessä?

Tässä muutama hyvä lähtökohta kohderyhmätietoiseen tekemiseen:

1: Tunne kohderyhmäsi

Hyödynnä dataa ja tutustu kohdeyleisöösi perinpohjin. Missä kanavissa kohderyhmä viettää aikaa? Millaisia sisältöjä he kuluttavat? Keitä he seuraavat? Mikä heille on tärkeää?

Urheilutapahtumat eivät kilpaile vain toistensa kanssa, vaan ihmisten rajallisen vapaa-ajan kimpussa ovat niin netin suoratoistopalvelut, harrastukset kuin leffassa käynti. Mitä sellaista voit tarjota, mitä kohderyhmä haluaa mutta mitä muut eivät voi tarjota?

2: Jos et tiedä, kysy

Jos et ole varma, millaiset asiat saisivat uuden kohderyhmän katsomoon, kysy kohdeyleisöltä itseltään! Pyydä joukko kiinnostavia kohderyhmän edustajia matsiin ja kysy palautetta jälkikäteen. Mikä toimii, mikä ei? Missä kanavissa he haluaisivat saada tietoa?  

3: Ole johdonmukainen

Yksittäinen tempaus tai somelähtö ei vielä ole kohderyhmän huomioimista. Jos yhtenä päivänä somessa on pinkkiä ja ruusuja mutta kaikki muut päivät viestintä on äijäkerhoa, uusi yleisö näkee kyllä nopeasti kalasteluyrityksen taakse.

Tarkastele kaikkea viestintää ja markkinointia kriittisesti: Miltä tämä näyttää ulkopuolisen silmin? Onko sisältö ymmärrettävää ja mukaan kutsuvaa? Kiinnitä erityistä huomiota representaatioon: miten ihmisiä kuvataan teksteissä ja kuvissa? Onko meillä kanavissa yhtään kuvaa naisista – ja jos on, ovathan he aktiivisia toimijoita ja onhan heillä vaatetta päällä?

4: Keskity asiakaspolkuun

Jotta viestintä olisi taloudellisesti kannattavaa, kiinnostus pitää jalostaa faniudeksi ja fanius edelleen kassakoneen kilahdukseksi. Tarkastele siis erityisesti uuden kohderyhmän asiakaspolkua. Mitä tapahtuu, kun kiinnostunut kokeilija tulee urheilutapahtumaan? Miten saamme hänet kiinni, jotta hän tulisi toistekin?

Hyödynnä digitaalisen mainonnan mahdollisuuksia esimerkiksi retargetointiin ja suunnittele asiakaspolku, jolla asiakkaan on helppo kulkea.

5: Ota kumppanit mukaan

Kohderyhmän tavoittamisessa tärkeintä on olla läsnä niissä kanavissa ja sellaisilla tavoilla, jotka ovat mieluisia kohderyhmälle, ei viestijälle itselleen. Jos omat rahkeet eivät riitä sisällöntuotantoon ja aktiiviseen läsnäoloon uuden kohderyhmän kanavissa, kannattaa avuksi pyytää vaikkapa oman seuran tai lajin tähdet sekä erityisesti yrityskumppanit. Uusien kohderyhmien tavoittaminen on myös mainio paikka uusien yrityskumppanuuksien solmimiselle.

Yhteistyössä on voimaa. Yhteinen viesti on vahvempi, ja brändillä saattaa olla myös osaamista, resursseja ja kohderyhmäymmärrystä, jota urheilupuoli kipeästi tarvitsee. On myös monta hyvää syytä sille, miksi naisfanien sitouttaminen kiinnostaa myös brändiä. Kuten Sponsorointi ja urheilumarkkinointi 2022 -raportistamme käy ilmi, 43 prosenttia urheilufaneista kertoo ostaneensa urheilijan tai seuran mainostamia tuotteita tai palveluita. Kuka ei näin kovien lukujen valossa haluaisi kasvattaa ja monipuolistaa fanikuntaa?

Lisää luettavaa:
Tasa-arvoa urheilukuvastoon: vinkkejä yhdenvertaiseen urheiluviestintään
5 hyvää ja tutkittua syytä panostaa naisten urheiluun

The post Laitetaanko nakkimuki vai glitterstringit eli miksi kohderyhmäajattelu on välillä niin vaikeaa appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.

The post Uskotko, että urheilu on markkinoijan rahan haaskaamista? Et ole yksin appeared first on Urheilumarkkinointihubi 10.fi.